sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Onko saarna hengellinen, yhteiskunnallinen vai poliittinen?

Minun saarnoihini liitetty mainesana "Venäjä" on epäilemättä valheellinen, mutta sinänsä monimutkaisempi on kysymys siitä, missä määrin saarnat ovat ja pitävät olla "hengellisiä", "yhteiskunnallisia" tai "poliittisia". Kysymys muodostuu sitä monimutkaisemmaksi, jos on paneutunut vähän perusteellisemmin raamatuntutkimukseen. Raamatun akateeminen tutkimus voi helposti osoittaa, itse asiassa arkisen järjenkin mahdollisen havainnon, että profeetat, Jeesus ja apostolit ovat vuorovaikutuksessa oman aikansa ihmisten, alistettujen ja vallankäyttäjien kanssa. Tämän vuorovaikutuksen häivyttäminen voi tehdä saarnoista ehkä "hengellisiä" siinä muodossa, joka liittyy tavanomaiseen uskomukseen sanasta "hengellinen", mutta tällöin saarna on tuskin uskollinen kuvaus profeettojen, Jeesuksen ja apostolien toiminnan sisällöstä.

Tällaiset tulivat mieleeni tänään, kun valmistin saarnaa 3.loppiaisen jälkeisen sunnuntain kirkkoa varten, jossa aiheena on toki "Jeesus herättää uskon". Itse tekstit puhuvat sitä vastoin aika suoranaisesti diskriminaatio- ja apartheid- politiikkaa vastaan. Apostoli Paavalin roomalaiskirjen lyhyt kohta ei toki tuo mainittua asettelua selvästi esille, vaikka päätyy myöhemmin samoihin johtopäätöksiin. Myös sain tänään mielenkiintoisen piispa Erik Wikströmin haastattelun vuodelta 1985. Siinä piispa pitää välttämättömänä, että kirkon uskoon kuuluu yhteiskunnallispoliittinen ulottuvuus.


Tässä on sunnuntaipäivän saarnani: 3. sunnuntai loppiaisesta – Jeesus herättää uskon - 5. Moos. 10: 17–21, Room. 1: 16–17, Matt. 8: 5–13 – 24.1.2010 klo 12 Pohjan Pyhän Marian kirkko Raasepori.