Statcounter

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Antakaa toisillenne anteeksi (Saarna Pohjamessussa kello 18, Pojan Pyhän Marian kirkko)

23. sunnuntai helluntaista
Antakaa toisillenne anteeksi



Ef. 4: 25-32
Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisellenne totta, sillä me olemme saman ruumiin jäseniä. Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. Älkää antako Paholaiselle tilaisuutta. Varas älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja ansaitkoon rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle. Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.

Evankeliumi Matt. 18: 23-35
Jeesus sanoi:
"Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.' Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.
Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, mitä olet velkaa!' Mies heittäytyi maahan ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.' Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.
Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: 'Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?' Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan.
Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi."

Päivän rukous

Taivaallinen Isä,
sinun rakkautesi on suurempi
kaikkea pahaa,
sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi
kaikkea vihaa,
sinun armahtavaisuutesi vahvempi
sydäntemme kovuutta.
Me rukoilemme sinua:
Muuta ja uudista meidät,
että rakastaisimme toisiamme
niin kuin sinä rakastat meitä,
antaisimme toisillemme anteeksi
niin kuin sinä annat anteeksi meille.
Anna sovituksen voiman
muuttaa kärsivä maailma.
Tätä rukoilemme
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Saarna

Jokainen teksti, sana ja ilmaus on Raamatussa sidonnainen syntyhetkeensä. Kieli- ja kielioppi ovat sidottu syntyhetkeensä, käsiteltävät teemat ja käytetyt käsitteet ovat sidottu syntyhetkeensä.

KAIKKI tekstit ovat sidottu silloiseen aikaansa, niin myös Jeesuksen puhe taivasten valtakunnasta kuninkaana, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset, mutta miehellä ei ollut maksaa talentteja.

Hyvä kuningas antoi velan anteeksi, mutta sitten palvelija ei antanut anteeksi sadan denaarin velkaa toiselle palvelijalle.

Jeesuksen ajan Israelissa oli ajankohtaisena pahana ongelmana ihmisten joutuminen toisten ihmisten velkaorjiksi, velkavankeuteen mitä erilaisten köyhtymisten seurauksena.

Jeesus kohtasi näitä velkavankeuden molempia osapuolia: katujen, kujien ja torien köyhä väki tunsi itsensä Jumalan valtakunnan lapsiksi, joiden hyväksi Jeesus julisti köyhät kerjäläiset autuaaksi.

Jeesus kohtasi myös veronkerääjiä publikaaneja, joiden ammattina oli rahan vaatiminen väestöltä. Heitäkin tuli uskoon.

Keskinäinen anteeksiantaminen oli ajankohtainen sovellus Israelissa koettuun kohtuuttomuuteen velallisten ihmisten kärsiessä: lähtökohtana oli usko hyvään anteeksiantavaan Jumalaan.

Luterilaisessa perinteessä on koettu hyvin suurta kunnioitusta yhteiskunnallisia periaatteita ja lainsäädäntöä kohtaan, minkä vuoksi Jumalan avulla ei ole hyvin usein perusteltu keskinäisen käytöksen periaatteita yhteiskunnassa ja politiikassa. On sanottu, että uskonto ja politiikka kuuluisivat täysin erilleen toisistaan.

Jeesuksen mukaan Jumalan anteeksiantamus merkitsi myös poliittisesti uudistuvaa suhtautumista velkaiseen ihmiseen.

Kun luemme Raamatusta Isä Meidän –rukouksen, myös tällöin voimme havaita sanamuodoista, että siinä pyydetään ”velkojen anteeksiantamista lähimmäisillemme, jotka ovat meille velassa”. Isä Meidän –rukous on myös sidonnainen syntyhetkeensä, niin kuin KAIKKI tekstit ovat aina sidottu silloiseen aikaansa.

Jeesuksen opettama Isä Meidän –rukous joskus on ahdistanut kristittyjä, jotka kokevat, etteivät kykene antamaan anteeksi lähimmäiselle. Onko meidän anteeksiantamuksemme edellytys sille, että Jumala voi antaa anteeksi meille? Estääkö anteeksiantamaton mieli Jumalan anteeksiantamuksen meille?

Voi estää joskus. Julmuus, kylmyys ja piittaamattomuus toista ihmistä vastaan on todella niin vakava synti, että sellainen ihminen ei saa uskotella Jumalan anteeksiantamusta pelkäksi luontaiseduksi, minkä jälkeen ei ole mitään väliä kuinka kohtelee toisia ihmisiä.

Niin kuin tässä vertauksessa kuninkaasta ja palvelijasta niin myös Isä Meidän –rukouksessa Jeesus vakavasti kutsuu uskovaiset uudistumaan ja kamppailemaan päivittäin uudistumisen hyväksi, jotta voisimme uudistua anteeksiantamuksessa, rakkaudessa ja hyvyydessä yhä enemmän Jumalan kaltaiseksi.

Jeesus ei kumoa lakia ja viranomaisia. Sellaiseen liioitteluun ei pidä sortua, sillä häikäilemätön rikollinen voi käyttää anteeksiantamusta vääryytensä puolustamiseen.

 Olin syyskuussa 1999 pappisviran ohessa Myllypuron Shell-huoltoasemalla töissä yövuorossa. Olin ainut työntekijä yöllä. Kello 2 aamuyöstä bensa-asemalle saapui keveästi aseistettu mies. Veitsellä uhaten hän halusi ryöstää huoltoaseman kassan. Laskin hänet aika lähelle. Kun vähän hidastelin siirtymistäni, tämä mies huitasi veitsellä, jolloin otin hänestä kiinni ja heitin lattialle sekä väänsin varsin kovasti kädestä. Tämä roisto tunnisti minut papiksi ja rukoili: ”Voi hyvä Jumala, anna anteeksi, päästä minut vapaaksi. Millainen pappi sinä olet, kun et anna anteeksi”.

Vastasin, että olen sellainen pappi, että tämä on poliisin asia.
Jumalan anteeksiantamus ei kumoa valtiollisesti säädettyjen lakien olemassaoloa ja viranomaisten tarpeellisuutta, mutta anteeksiantamus voi vapauttaa ihmiset uuteen elämisen mahdollisuuteen, kun heitä uhkaisi kohtuuttomuus.

Ilman anteeksiantamusta ei kukaan ihminen loppujen lopuksi selviä elämässään. Oman syyllisyytensä ymmärtäminen voi auttaa meitä laupeuteen, armahtavaisuuteen toisiakin kohtaan.

 Anteeksiantava ihminen rakentaa turvallista ja hyvää elämää, löytää vapauden katkeruudesta ja vihasta.

Tuomitseminen ja kostaminen eivät saa olla koskaan itsetarkoituksemme, vaikka järjestyksen ja turvallisuuden tähden tarvitaan voimakeinoja ja rangaistuksia.

Kristitty uskoo ihmistä rakastavaan Jumalaan, joka on antanut meille mahdottoman paljon anteeksi.

Nuo anteeksiannetut talentit ovat Jeesuksen vertauksessa enemmän kuin kenenkään ihmisen ansiotulot ja omaisuus koko elämänsä aikana.




- - - -


perjantai 29. lokakuuta 2010

Kasparov, Hautala, Storsjö

Munia ja tomaatteja Kasparovin päähän

1.7.2005 Garri Kasparov (Гарри Кимович Каспаров) oli käymässä Beslanissa, mutta hänen päällensä heitettiin munia ja tomaatteja.

Kasparov syytti tapauksesta tasavallan nykyistä johtoa ja turvallisuuspalveluja.

Timofei Borisov kirjoitti tapauksesta Rossiiskaja Gazeta –lehdessä ("Российская газета" 1.7.2005).

Pohjois-Ossetian komentaja Taimuraz Mamsurov (Таймураз Мамсуров) piti väestön reaktiota hyvin spontaanina, sillä kolme päivää ennen kaupunkiin tuloa Gari Kasparov oli levittänyt hallituksen vastaisia julisteita.

On täysin perusteetonta olettaa, että turvallisuuspalvelut heittävät munia ja tomaatteja. Video osoittaa selvästi, että alaikäiset pojat ryntäsivät ja heittivät munat ja tomaatit. Ihmiset uskovat yleisesti, että Garri Kasparov on joutunut oman holtittoman kunnianhimonsa ja virheittensä uhriksi”.

Taimuraz Mamsurovin mukaan Garri Kasparov on loistava shakinpelaaja, mutta hänellä on ”heikko tuntemus kotimaastansa ja Kaukasuksesta” (плохо знает свою родину, свой Кавказ).

Kasparov oli perustanut 2005 oman siviilirintamansa, joka kehitteli useita uskomattomia villejä tarinoita Beslanin tragediasta. Tarkoituksena oli Kasparovilla valmistaa vallankumousta Venäjälle.

Kaukasia on siis häikäilemätön työmaa, jonka ongelmien avulla Kasparov voi moittia Venäjän poliittista johtoa ja kääntää kansainvälisen suuttumuksen erityisesti Vladimir Putinia vastaan.

Peluri on peluri aina, Kasparoville nyt ihmiset ovat nappuloita kuninkaan kaatamiseksi.

Kasparov tekisi Venäjästä USA:n siirtomaan

Pravdassa tehtiin 11.7.2006 terävä johtopäätös Garri Kasparovin poliittisista pyrkimyksistä: ”Amerikkalaismielinen shakkikuningas Garri Kasparov tahtoo tehdä Venäjästä USA:n siirtomaan”.

 Andrei Scherbakov kirjoitti Pravdassa, miten Nashi-nuorisojärjestö oli tervehtimässä Garri Kasparovin ja Toinen Venäjä –separatistijengin kokouksen avausta 11.7.2006 Moskovassa Renaissance-hotellin tuntumassa.

Mielenosoittajat moittivat Kasparovin saavan länsimaista taloudellista tukea konferenssilleen. Kasparovin konferenssin osallistujissa oli useita äärimmäishenkisiä ryhmittymiä, kuten Eduard LImonovin kansallinen bolševikkipuolue. Garri Kasparov, Mihail Kasjanov, Eduard Limonov johtivat kokousta.

Boriz Berezovsky ja Mihail Hodorkovski ilmoittivat tukensa Toisen Venäjän –kokoukselle. Jopa oikeistolainen Jabloko ja Oikeistovoimien liitto kieltäytyivät tapahtumasta.

Sitä vastoin Venäjää hajottavia länsimaisia voimia oli näyttävästi mukana: Euroopan ja Euraasian asioiden apulaisulkoministeri Richard Holbrook, Iso-Britannian suurlähettiläs Anthony Brenton ja Kanadan suurlähettiläs Christopher Westdal.

 Kasparov rakastui jo lapsuudessa kaikkeen, jossa luki ”made in USA”. Shakkimestarin matkat Yhdysvaltoihin rahoitettiin amerikkalaisvaroilla hyvin ruhtinaallisesti.

Monet uskoivatkin, että shakkimestari jäisi lopullisesti Yhdysvaltoihin. Kasparov päätti palata Venäjälle ja tehdä siitä Yhdysvaltojen siirtomaan.

Vuonna 1991 Kasparov oli ”Kansallisen turvallisuuden neuvoa-antavan neuvoston” jäsen. Tämä salaseura perustettiin Neuvostoliiton hajottamiseksi, jotta amerikkalaismieliset hallitukset syntyisivät alueelle, Amerikan taloudelliset edut tulisivat suojelluksi.

Amerikkalaista rahaa suunnattiin Caregie –organisaation ja Soroksen rahastojen kautta. Kyse oli ennen kaikkea amerikkalaisille Yhdysvaltojen etujen lobbaus Venäjän öljy- ja kaasuresurssien tähden.

Sitä vastoin Garri Kasparov on mies, jolla ei ole enää isänmaata. Hän vähättelee Venäjän yhteiskuntaa ja kulttuuria. Hän ei häpeä julkeuttaan Venäjää vastustavissa provokaatioissaan.

 Pravdan jutussa lausuttiin täsmällisen ytimekkäästi: ”Needless to say that he will never acknowledge that he is a CIA agent.”

Natalia Narochnitskaya, Duuman edustaja ja politiikan tutkija, kuvailee, ettei Kasparovin vastenmielisessä toiminnassa ole kyse oppositiosta, vaan tahdosta edistää Yhdysvaltojen etuja.

 ”CIA on hänen julkisen organisaatiosna taustalla. Venäjää hajottava toiminta toteutetaan erilaisten säätiöiden, laitosten ja toimikuntien avulla ihmisoikeuksien nimissä”.

Yhdysvalloille Kasparovin merkitys lisääntyi, kun Putin pääsi eron Jeltsinin tiimin keskeisestä amerikkalaisystävästä Mihail Kasjanovista. Tämä Kasjanov ennätti kohota jopa pääministeriksi ja rakentaa siinä asemassa Yhdysvaltojen etua Venäjälle: hänellä on myös hyvin läheiset suhteet Hodorkovskiin ja muihin amerikkalaismielisiin oligarkeihin.

Pohjois-Kaukasian muslimijohto vastustaa Kasparovia

Pohjois-Kaukasian mufti on asettunut Garri Kasparovin vastustajaksi. Pohjois-Kaukasian muslimien yhteistyöelimen puheenjohtaja Ismail Berdiev (Исмаил Бердиев)on vaatinut, että Kasparov pitäisi saattaa täyteen oikeudelliseen vastuuseen ylimielisistä sanoista ja pilkkaamisesta, jota Kasparov on osoittanut Venäjän Federaation valtiota ja sen johtoa vastaan.

 Tšetšenian mufti Sultan Mirzaev (Султан Мирзоев) on katsonut puolestaan, että Kasparov yllyttää tällä hetkellä rikollista osaa väestöstä rikoksiin Venäjän valtiota ja sen johtoa vastaan.

Kasparov aiheutti tämän tyrmistyksen Pohjois-Kaukasian muslimeissa, koska Toinen Venäjä –separatistiryhmän tilaisuudessa hän nimitti Ramzan Kadyrovia ”bandiitiksi”. Myös sittemmin hän on toistanut lauseensa: ”Olen valmis toistamaan sen taas: Kadyrov on gansteri. - - - Hän on bandiitti, vaikka Putin pitää häntä sankarillisena tähtenä” ("Я готов это повторить снова: Кадыров – бандит. - - - Он остается бандитом, даже если Путин навешивает на него Звезду Героя") (Kasparovin oma nettisivu otsikolla ”PR для всех: Муфтии выступили против Каспарова”, 25.9.2007)

Garri Kasparovin keksimä show-temppu oli 26.9.2007 vastata muftien moitteeseen vaatia itselleen suojelua ikään kuin Tšetšenian tasavallan puolesta Dukuvahi Abdurahmanovin ja Tšetšenian ihmisoikeusvaltuutetun Nurdi Nukhazhievin (Нурди Нухажиев) antamat lausunnut olsivat väkivaltainen todellinen uhka hänen ja hänen perheensä elämää vastaan.

Abdurahmanov oli sanonut edellispäivänä radiohaastattelussa, että Garri Kasparovin pitäisi mennä vankilaan.

Kommersant oli julkaissut puolestaan Nukhazhievin lausunnot tarpeesta rangaista Kasparovia.

Juutalainen, armenialainen, CIA-agentti

New York Times –sanomalehti esitteli Steven Lee Myersin jutussa 10.3.2007 Garri Kasparovin ”Putinia vastustavan opposition rakentajaksi” (Kasparov, Building Opposition to Putin).

Oppositio on tässä yhteydessä kuitenkin sanana tarpeettoman demokraattinen ja positiivinen. Lehtijutussa Kasparov luonnehti Venäjää ”tappavaksi rahan, vallan, veren ja rankaisemattomuuden yhdistelmäksi”.

 New York Times kuvailee Kasparovin ja hänen kannattajiensa uhmakasta marssia Pietarin historiallisille paikoille. Lehden mukaan poliisien kyvyttömyys hillitä kaksi tuntia kestänyttä marssia osoitti Venäjän lähihistorian poliittista apaattisuutta.

Marssin lopussa oli lyhyt yhteenotto poliisin kanssa. Yli 130 mielenosoittajaa pidätettiin. Kasparovia ei kuitenkaan pidätetty.

Kasparov on puoliksi juutalainen ja puoliksi armenialainen, syntynyt Bakussa, joka on muslimienemmistöisen Azerbaidžanin pääkaupunki. Kasparov oli voimakas glasnostin ja perestroikan sekä Mihail S. Gorbatšovin puolestapuhuja 1980-luvulla. Hän oli myös Boris N. Jeltsinin tukija. Vuoden 1996 vaaleissa hän tuki kuitenkin Alexander I. Lebediä.

The Wall Street Journalissa julkaistiin tammikuussa 2001 vuosi V. Putinin presidentiksi tulon jälkeen Kasparovin julistus: ”I Was Wrong About Putin”.

Kasparovin sanojen mukaan hänen ennustuksensa oli perustunut siihen, että nuori pragmaattinen johtaja vahvistaisi Venäjän demokratiaa, taistelua korruptiota vastaan, mutta tämä oli osoittautunut ”toiveajatteluksi”.

Finrosforumin kaveri

Heinäkuussa 2007 toisinajattelijoiden Helsinki-ryhmä kokoontui Mikael Storsjön kodin tuntumaan Suomenlinnaan, vähän Finrosforumin syntymän jälkeen. Helsinki-ryhmän perustaja, vanha nainen Ljudmila Aleksejeva oli paikalla. Tämä nainen laati yhteistä julkilausumaa öljymiljardöörin Mihail Hodorkovskin asianajajan, Jukos-yhtiön kanadalaisen puolustajan Robert Amsterdamin kanssa.

 Amsterdamilta on evätty pääsy Venäjälle miehen separatististen pyrkimysten vuoksi.

Aamulehti kuvaili 7.7.2007 Matti Posion kirjoittamassa jutussa kokoontunutta monenkirjavaa separatisti joukkoa: ”Kielletyn kansallisbolshevistisen puolueen aktivisti Andrei Dmitrijev lyöttäytyi yhteen shakkimestari Garri Kasparovin Toinen Venäjä -liikkeen keski-ikäisen koordinaattorin ja entistä pääministeriä Mihail Kasjanovia edustavan hunajaisen blondin kanssa. He ovat erilaisia, mutta heidät yhdistää Helsinkiin yksi asia: huoli demokratian ja ihmisoikeuksien tulevaisuudesta Venäjällä. Tilaisuuden vapaaseen väittelyyn tarjosi useiden suomalaisjärjestöjen perustama Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Heidi Hautala (vihr)”.

Aamulehti toi esille kyseisen separatistisen joukon tyypilliset propagandistiset sloganit: ”ihmisoikeus” ja ”demokratia”. Boris Amsterdam oli mukana myös Finrosforumin tapahtumassa 2008.

Mukana oli vuoden 2008 tapahtumassa totta kai Kasparovin edustaja, kun Garri ei itse päässyt paikalle: ALEXEY SOCHNEV (Алексей Сочнев) – Kasparov web-sivuston toimittaja – oli esiintymässä.

Lisäksi totta kai Mikael Storsjö (Мкиаэль Стуршё), nyttemmin syytetty Pohjois-Kaukasiasta saapuneiden ihmisten laittoman maahantulon törkeästä järjestämisestä.


Kasparov tahtoo Pohjois-Kaukasian avulla kyseenalaistaa Venäjän johtavien poliitikkojen legitimiteetin

Tammikuun 26. päivänä 2010 Garri Kasparovin sivustolla julkaistiin separatistisia pyrkimyksiä edistävä puheenvuoro ”Kaukasian intohimot” (Кавказские страсти).

Artikkelin kirjoittajina olivat Irma Ivanova (Ирма Иванова) ja Olga Gulenok (Ольга Гуленок). Siinä artikkelissa Garri Kasparov esiintyy ”Toinen Venäjä” (ОГФ) ryhmän johtajana ja vaatii Pohjois-Kaukasian ongelmien ratkaisua osana julkista koko Venäjän kansallista keskustelua.

Toisin sanoen Kasparov tahtoo nähdä Pohjois-Kaukasiassa separatistista väkivaltaa ja levottomuutta, jotta voi kyseenalaistaa Venäjän johtavien poliitikkojen valtuutuksen ja pätevyyden. Hänelle levoton Kaukasia on ikään kuin peili koko Venäjän ongelmista.

Kasparovin sivustolla väitetään myös, että Venäjän edustajat tahtoisivat rakentaa Kaukasiaan jonkinlaista apartheidia.

Varsova 16-18.9.2010

Syyskuussa 16-18. päivä 2010 Varsovaan kokoontunut separatistien rakentama ei-valtiollinen”Tšetšenian maailman kongressi” (”Tšetšenian rauhan foorumi”) oli löytänyt itselleen ylevät otsikot ”Tšetšenian kansan usko: nykyinen realiteetti ja näköalat” („The Faith of the Chechen People: current realities and perspectives”).

Kokoontuneen joukon rikolliset separatistiset pyrkimykset tulevat ilmi jo siinä, miten foorumi kuvaili ”nykyiset ongelmat”.

Foorumi kutsuu ensimmäisessä lauseessa, että "Itškerian tšetšeenitasavallan” (Чеченская Республика Ичкерия) siviiliväestö on joutunut väkivaltaisen vihan kohteeksi.

Kuitenkaan yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut tuota Doku Umarovin presidentin tittelillä johtamaa fantasiavaltiota "Itškerian tšetšeenitasavaltaa” (Чеченская Республика Ичкерия)!

Kyseessä on siis kiertoilmaus Doku Umarovin johtamalle terroristijärjestölle, jonka eräs ”ministeri” Isa Dzhabrailov (Иса Джабраилов) kävi ”Venäjä-vihaajan” Soroksen rahoitusmekanismien, Kavkaz Centerin administraattorin Mikael Storsjön ja Heidi Hautalan kanssa Suomen ex-presidentti Martti Ahtisaarta joitakin vuosia sitten.

 Isa Dzhabrailovin nimiin on rekisteröity Ruotsissa toimiva Kavkaz Centerin palvelin, jonka omistaja on Pro Caucasus –yhdistys, puheenjohtajan Mikael Storsjö.

Syyskuussa 2010 Varsovaan kokoontuneet separatistit ja terrorismin tukijat kirjoittivat lyhyen historian Pohjois-Kaukasian ihmisoikeusloukkauksiin.

Foorum esitti tavoitteekseen lopettaa Venäjän ja Tšetšenian konflikti. Sitä vastoin Foorum ei arvioinut, mitä tuolla ilmauksellaan tarkoitetaan; vaikutelmaksi jäi, että terroristien toimet muodostaisivat ikään kuin imagon alueen valtaväestön tahtotilasta, mutta Venäjä olisi valtaväestöä vastaan.

Miksi Foorum ei sanoittanut tavoitetta siten, että lopettaa terroristien konflikti Tšetšenian kansaa ja valtiollisia instituutioita vastaan? Sinänsä hyvä, että Foorumissa ilmoitetaan terrorismi ongelmaksi Kaukasiassa.

Tšetšenian maailman kongressi myös ilmoittaa selväsanaisesti tukensa ja solidaarisuutensa lopettaa vihamielisyydet ei-aseellisin keinoin (”to stop the longlasting violence by unarmed methods”). Kyseinen kongressi ollut valmis myymään Venäjän Federaation ja autonomisen ”Tšetšenian tasavallan ”laajalle kansainväliselle hallitusten ja ei-valtiollisten organisaatioiden” koalitiolle, joka ottaisi tavalla tai toisella Kaukasian hallintaansa.

Kyse on siis amerikkalaisvetoisesta värivallankumouksesta, jonka demokratian ja ihmisoikeus –slogaaneiden avulla halutaan myydä Pohjois-Kaukasian alueelle.

Värivallankumouksella tarkoitetaan - kuten diplomaattiakatemian professori Manoilo lausui minulle haastattelussani 3.8.2009 - "vallankaappauksia, joita tavoitellakseen ulkovallat saattavat maan poliittiset olot epävakaiksi. - - Venäjän hallituksen on tehtävä paljon, jotta Venäjällä vältettäisiin tällaisen vallankumouksen mahdollisuus ja maa säilyttäisi riippumattomuutensa sekä kykenisi suojelemaan kansalaisiaan ulkomaisilta psykologisilta aggressioilta. Venäjän alueella on lopetettu sellaisten järjestöjen kuin British Council toiminta; on estetty rahavirtoja 'demokratian' maahan viennille. Miksi helpottaa heidän elämäänsä? Venäjä ei ole sinua varten, älä edes yritä! Venäjällä tarvittaisiin tusinan verran oranssivallankumouksia, niiden pitäisi kasvaa samanaikaisesti ja toisiinsa kytkettyinä, mikä vaatisi suurta organisaatiota ja erityisen valtavasti rahaa”.

Separatistien ”maailman kongressin” avauspuheenvuoron piti 17.9.2010 kello 10 Finrosforumin puheenjohtaja Heidi Hautala yhdessä Zbigniew Romaszewskin kanssa. Puolalainen fysiikan tohtori Zbigniew Romaszewski on kova kommunistien vastustaja. Hän on vanha Helsinki-komitean aktivisti.

Kommunismin ja Venäjän vastaisuudesta on vahvana todisteena myös se, että hän on saanut vuonna 2008 Liettuasta ritarikunnan komentajan kunnianmerkin. Mies on saanut äskettäin kiitosta myös Doku Umarovin virallisella terroristikanavalla Kavkaz Center.

Aloituspuheenvuoron piti myös russofobi-Hautalan ja Romaszewskin rinnalla Liettuan entinen presidentti Vytautas Landsbergis, joka on tullut tunnetuksi kotimaansa apartheid-politiikan kovana rakentajana. Joitakin aikoja sitten hän ilmaisi avoimesti
moitteensa, jonka mukaan venäjää puhuvia on lian paljon Liettuassa. ”Miten saksalaiset tuntisivat itsensä, jos heillä olisi yhtäkkiä 60 miljoonaa turkkilaista maassaan” (Baltic Times, “Unique elections crystallize party differences”, 20.5.2004).

Kun oli kyse Nord Stream –kaasuputken rakentamisesta, hän vihjaili Euroopan parlamentin edustajana Molotov-Ribbentrop –hengestä, hänen mukaansa "uusi liitto Saksan ja Venäjän välillä tarkoituksellisesti muuttaa Euroopan poliittista karttaa”. Puolalainen poliitikko Tadeusz Zwiefka on myös liittynyt huoleen Nord Stream –kaasuputkesta. Hänkin lausui aloitussanan Foorumissa. Vladimir Bukovsky (Владимир Константинович Буковский) on syntyisin Baškiirin alueelta. Tämä neurofysiologi on elänyt Iso-Britanniassa vuodesta 1976. Hän on erittäin tunnettu kommunismin vastustajana. Neurofysiologi tapasi vuonna 2002 Boris Nemtsovin Cambridgessa ja miettivät yhteisiä strategioita Venäjän ”opposition” rakentamiseksi. Tammikuussa 2004 hän oli Garri Kasparovin, Boris Nemtsovin, Vladimir V. Kara-Murzan ja muiden rinnalla rakentamassa ”Komitea 2008”, jonka päämääränä oli Vladimir Putinin vastustaminen. Hän kuuluu George Soroksen johtamaan newyorkilaiseen rahoitusinstrumentin Human Rights Foundation kansainväliseen neuvostoon. Kyseisen rahoitusinstrumentin edustaja oli paikalla myös Martti Ahtisaaren toimistossa 5.6.2007, kun terroristipäällikkö Doku Umarovin edustajat ja Heidi Hautala tapasivat häntä Helsingissä.

Doku Umarovin mukaan separatistikokous Varsovassa oli liian vähän!

Doku Umarovin terroristijärjestölle ei Varsovan konferenssi riittänyt, vaan Kavkaz Center kirjoitti tyrmäävän artikkelin kongressia vastaan 13.9.2010.

Kongressia kutsutaan halventavasti ”niin sanotuksi” Tšetšenian maailman kongresiksi. Olen tässä seikassa samaa mieltä Kavkaz Centerin kanssa, ettei kyse ole mistään oikeasta maailman kongressista, vaikka tarkastelen asiaa eri näkökulmasta kuin Kavkaz Center.

Erityisesti Deni Tepsin toiminta kokouksen puheenjohtajana herätti vihastusta Kavkaz Centerin brutaaleissa aivoituksissa, vaikka kyseinen venäläinen oikeustieteilijä moitti jopa Venäjän toimia Pohjois-Kaukasiassa.

Siis venäläinen oikeusoppinut oli itsekriittinen Venäjän oikeuslaitosta kohtaan. Kavkaz Center kutsui professoria ”FSB:n agentiksi” niin kuin yleisesti kaikkia, joilla on virka Venäjällä.

Kavkaz Centerin mukaan kyseisen professorin tehtävänä olisi ollut luoda erimielisyyttä Tšetšenian yhteisön keskuuteen, kun päätöslauselmaa rakennettiin.

Tämä tarpeettomasti Kavkaz Centerin taholta parjattu professori toimii itsellenikin tutussa pietarilaisessa akatemiassa Северо-Западная академия государственной службы, jonka kanssa olen järjestämässä pyöreän pöydän keskusteluja joulukuulle 2010. Tämä tohtori Дэни Саид ТЭПС toimii professorina, johtaen valtion oikeushistorian ja valtioteorian tutkimusta.

Olen viitannut usein hopeiseen tarjottimeen, miten eteeni avautuvat kaikki ihmeellisen ilmaiseksi: niin tämäkin mies istui siinä saman tiedekunnan, saman kerroksen professoreiden huoneessa, jossa kävin tapaamassa erään toisen alan professoria. Ehkä joulukuussa yritän jututtaa häntä Varsovan kokemuksista ja Pohjois-Kaukasian tilanteesta, kun nyt tiedän henkilön tämän alan spesialistiksi?

Hän puhui Varsovassa kansainvälisten instituutioiden poliittisjuridisesta vastuusta Pohjois-Kaukasian konfliktin ratkaisussa.

Doku Umarovia tukevassa Itškerian.infossa Hamzam Aslambekov (Хамзат Асламбеков) kirjoitti niin kuin myös Kavkaz Center, että Kremlin FSB tarkoitus olisi vain kerätä tietoja Puolassa kongressissa, ylipäätänsä nämä ilmaisivat kieltäytymisen mennä mainittuun separatistien kongressiin.

Suomen tšetšeenit radikaalisuudessaan boikotoivat Varsovan kongressia, mutta eivät toki osallistuneet myöskään viralliseen valtiolliseenkaan kongressiin kotimaassaan.

Suomesta tšetšeenien puolesta Uvais Kantaev (Увайс Кантаев) ilmoitti, ”että meiltä ei ole mitään delegaatiota ja pyydämme viedä tämä tieto maanmiehillemme. Olin yllättynyt, että joku järjestää ’kongressin’. Vakuutamme, että emme anna kenenkään viranomaisen puhua meidän puolesta eikä kukaan ole ilmoittautunut tähän kokoukseen” ("Никого мы не делегировали и просим довести это до сведения наших соотечественников. С удивлением узнали, что кто то проводит "конгресс". Заявляем, что мы никому не давали полномочий делать заявления от нашего имени и никого не направляли не эту сходку").


Äärimmäishenkisten protestoidessa Varsovan kokousta, miedommat separatistit pitivät kuitenkin kokouksen.

Tepsin puheen jälkeen Heidi Hautala piti jälleen puhetta, toki vain 10 minuuttia. Iltapäivällä kello 17:00 puhujaksi astui Heidi Hautalan venäläinen separatistiystävä Garri Kasparov yhdessä asianajaja Lidia Jusupovan (Лидия Юсупова) kanssa, joka on myös aiemmin viihtynyt Heidi Hautalan seurassa. Hän oli vuonna 2008 ehdokkaana Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi työstään Tšetšeniassa, mutta palkinnon sai kuitenkin Doku Umarovin ministerit vastaanottanut Suomen ex-presidentti Martti Ahtisaari.

  27. huhtikuuta Dmitri Medvedevin Oslon vierailun aikana George Soroksen rahoitusväline Human Rights House Foundation (House Foundation) sekä Helsinki-komitea yhdessä Amnesty Internationalin kanssa järjestivät mielenosoituksen, johon myös Lidia Jusupova ja Garri Kasparov ottivat osaa. Näiden mukaan Venäjällä ihmisoikeustilanne pahenisi, sananvapaus puuttuisi ja kokoontumisvapautta vastaan hyökättäisiin. Erityisesti 60 mielenosoittajaa moitti Pohjois-Kaukasian tilanteesta.

Mielenosoitukseen osallistuneet venäläiset mielenosoittajat eivät kertoneet, miten heidän härski toiminta on niin mahdollista ja julkista, jos Venäjän demokratia on todella kerrottujen kauhukuvien mukaista. Tämä naisjuristi on siis Garri Kasparovin rinnalla kulkeva puhetyöläinen. Varsovassa oli totta kai paikalla koko Toinen Venäjä –jengin kaarti, myös Boris Nemtsov.

Tšetšenian separatistit ja bandiitit pirstoutuneet riiteleviksi ryhmiksi

Tšetšenian separatistit ja bandiitit näyttävät pirstoutuneen hyvin riiteleviksi ryhmiksi.

Aiemmin oli käynyt jo ilmi, että Doku Umarov syytti Al-Qaidaan kuuluvan komentajan Muhannadin arabijoukkoa siitä, että al-Qaida pyrki syrjäyttää hänet valta-asemassa ja kylvää tuossa tarkoituksessa epäsopua Pohjois-Kaukasian terroristipiireissä.

Umarovin seuraajaksi ilmoittautunut kapinajohtaja Aslanbek Vadalov on saanut rinnalleen toisia kapinallisia. Hussein Gakayev (Хусейн Гакаев) valitutti itsensä emiiriksi! Myös Aslambek Vadalov (Асламбек Вадалов) ja Tarhan Gazijev (Тархан Газиев) tekivät samoin: ryhmä kantaa nimeä "вилайят Нохчийчоь" ). Joidenkin tietojen mukaan Georgiassa pakoileva pahamaineinen huijari Movladi Udugov (Мовлади Удугов), ”Kaukasian emiirikunnan tieto- ja analyysipalvelun johtaja”, sai potkut Doku Umarovilta.

Finrosforumin sisällä repeämä Pohjois-Kaukasia -kysymyksien vuoksi

Koko separatistien kenttä näyttää olevan hajallaan ja riidoissa keskenään. Enää ei ole edes selvää, missä määrin likemmin Doku Umarovin linjaa ajavan Kavkaz Centerin administraattori Mikael Storsjö voi istua ystävällisesti Varsovan kongressin erään tähden Heidi Hautalan kanssa samassa hengessä rinnatusten.

Ei ole mitään näyttöä siitä, että Mikael Storsjö ja Heidi Hautala tukevat enää toisiaan Pohjois-Kaukasian toimissa. Mahdollisesti törkeän laittoman maahantuonnin järjestäminen on liikaa myös Hautalan suvaittavaksi, vaikka hän on ollut monenlaisten Venäjää hajottavien voimien tukinainen vuosien varrella.

Matka Beslanin jälkeisestä Heidi Hautalan, Jukka Mallisen ym. intomielisestä tuesta Mikael Storsjön ja terroristisivuston Kavkaz Centerin hyväksi on ollut pitkä tähän päivään, jolloin edelliset ovat astuneet rahoittajien Kasparovin ja Hodorkovskin poliittisen separatismin puolelle, mutta jälkimmäinen jatkaa matkaa terroristipäällikkö Doku Umarovin Kavkaz Centerin kanssa vähenevien rahoittajien kanssa. Tällöin Kaukasian huumekaupasta saatavat varat ja Al-Qaidan kanssa käytävä valtapeli muodostuvat entistä tärkeämmäksi näille terroristien kohtalolle.



- - - -


lauantai 23. lokakuuta 2010

Saarna ”uskonpuhdistuksen muistopäivänä” sunnuntaina 24.10.2010 kello 12 Pohjan Pyhän Marian kirkossa

Saarna ”uskonpuhdistuksen muistopäivänä” sunnuntaina 24.10.2010 kello 12 Pohjan Pyhän Marian kirkossa. Pyhäpäivän tekstit: Ps. 46: 2-8, Jes. 33: 20-22 , Jer. 3: 14-15, Room. 1: 16-17, Ef. 6: 10-18, Joh. 4: 46-53.


Uskonpuhdistuksen muistopäivänä on hyvin aiheellista nykyisen kirkon tilanteessa selvittää muutama lähtökohta evankelisluterilaisesta uskosta, sen synnystä ja uudemmasta rappiosta.

Luterilainen jumaluusoppi – dogmatiikka on kirjoitettu meidän päiviimme saakka siinä vakaumuksessa, että pyhä Raamattu on eroten kaikista muista kirjoista ja mietelmistä, mitä maailmassa on, on Jumalan oma, erehtymätön sana. Siksi Pyhä Raamattu on ainoa opin lähde ja ohje luterilaisessa kirkossa, jos ja kun luterilainen kirkko tahtoo säilyä uskonpuhdistuksen kirkkona.

Suomessa kirkkolakimme ja kirkkojärjestyksemme määrittää yhä edelleen ensimmäisissä pykälissään tämän sitoutumisen Pyhään Raamattuun ainoa opin lähteenä ja ohjeena.

Luin eilen taas uudestaan Olaus Svebiliuksen vanhan yksinkertaisen selityksen Lutherin Vähään katekismukseen. Siinä oli piispa Danile Jusleniuksen esipuhe, jonka piispa oli kirjoittanut Skarassa läntisellä Götanmaalla kaikille kristityille suomalaisille marraskuussa vuonna 1745.

Piispa Danile Juslenius sanoittaa selvän ymmärrettävästi vastauksen kysymykseensä, mikä on Pyhä Raamattu.

”Se on Jumalan sana, jonka profeetat, evankelistat ja apostolit Pyhän Hengen vaikuttamina ja hänen ilmoituksensa perusteella ovat kirjoittaneet ja julistaneet meille opetukseksi, lohdutukseksi ja iankaikkiseksi pelastukseksi.”

Juslenius viittaa vakuudeksi kolmeen kohtaan Raamatussa: 2. Piet. 1:21 ”Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet”. Room. 15:4. ”Kaikki, mitä on ennalta kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa”. Joh. 20:31. ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden”.

Myös uskonpuhdistajamme Martti Luther paneutui tutkimaan ja selittämään nimenomaisesti Raamattua. Varmasti hän teki vääriä päätelmiä, oli syntinen ihminen ja oman aikansa "lapsi", mutta hän selitti Pyhään Raamattua.

Siksi kuuntelen pikemmin Martti Lutherin saarnoja kuin Suomen kansankirkon yksimielistä piispakuntaa, jollaista ihmettä ei tuskin koskaan saa nähdäkään.

Luther aloitti luentonsa Psalmeista elokuun 16. päivänä 1513. Huhtikuusta 1515 syyskuuhun 1516 hän luennoi Paavalin Roomalaiskirjeestä – ja määritteli uskollisen raamatullisesti käsityksensä myös käsillä olevaan kansankirkolliseen kiistakysymykseen. Galatalaiskirjettä käsiteltiin vuosina 1516-17. Nämä tutkistelut osoittautuivat Lutherin suureksi murrokseksi, jossa hän vapautui levottomuudestaan.

 Tapahtumapaikkana suurelle vapauttavalla murrokselle oli yksinkertaisesti lukukammio luostarin tornissa, jossa hän löysi Pyhää Raamattua lukien ja selittäen ratkaisun kysymyksiinsä keskellä jokapäiväistä työtään.

Meidän aikamme näennäisluterilaisuutta hallitsee sitä vastoin irtaantuminen Pyhästä Raamatusta, jota väitetään epäluotettavaksi; on alkanut yleinen pakeneminen oman inhimillisen minän puolelle.

Martti Luther käytti Raamatusta ilmaisua »Jumalan kirja» (Lutherin Raamatusta käyttämä nimitys, St. L. IX, 1071; W. A. 12, 362), josta käsin on yksin, viimeiseen päivään asti, kristillinen oppi kaikkine osineen ammennettava ja jonka mukaan se on ojennettava.

Kun Martti Luther saarnasi vuonna 1527 Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, hän lausui asian mahdollisimman ytimekkäästi: »Sinun täytyy suhtautua Raamattuun niin, että ajattelet Jumalan itsensä siinä puhuvan» (Saarnoja 1. Moos. kirjasta, 1527. St. L. III, 21; W. A. 12, 440).

 Vanhan luterilaisen uskonpuhdistuksen näkökulmasta olisi tuomittavissa siis, että nykyiset uudemmat teologit eivät johda kristillistä oppia enää Raamatusta vaan omasta sisimmästään, joten nämä liikkuvat siis koko itsepetoksen ja siitä johtuen myös epätotuuden piirissä.

Itsepetoksen ja epätotuuden oikeutusta on haluttu tukea sillä postmodernismin –ideologian mukaisella ei-kristillisellä lähtökohdalla, jonka mukaan meillähän on niin monia eri näkemyksiä.

Nykyaikainen vanhasta uskosta vieraantunut kirkollisuus moittii alkukirkkoa, Martti Lutheria ja uskonpuhdistusta, että nämä muka erheellisesti samaistavat Raamatun ja Jumalan sanan.

 Totta kai Raamattu puhuu meille yksinkertaisin inhimillisin sanoin, siitä huolimatta emme uskonpuhdistuksen perinnössä voi asettua ylimielisiksi Pyhää Raamattua vastaan.

VT:n esipuheessa Martti Luther varoitti niin osuvasti kuin sopisi myös tänä päivä itse kunkin papin ja piispankin kuunnella uskonpuhdistaja Lutheria vielä kerran asian johdosta: »Pyydän ja varoitan hartaasti jokaista hurskasta kristittyä, ettei hän loukkaantuisi siihen yksinkertaiseen puheeseen ja kertomustapaan, jonka hän usein tulee kohtaamaan, vaan uskoisi epäröimättä, että kaikki, niin yksinkertaiselta ja halvalta kuin se saattaa näyttääkin, on pelkästään korkean jumalallisen majesteetin, vallan ja viisauden sanoja, tekoja, tuomioita ja kertomaa. Raamattu on näet sellainen kirja, että se tekee kaikki viisaat ja ymmärtäväiset houkiksi ja on avoinna vain heikoille ja yksinkertaisille, niin kuin Kristus sanoo Matt. 11:25. Luovu siis siitä, miltä sinusta tuntuu ja näyttää, ja pidä tätä kirjaa kaikkein korkeimpana ja jaloimpana pyhäkkönä, rikkaista rikkaimpana kultakaivoksena, jota ei milloinkaan voida tyhjiin ammentaa, jotta löytäisit jumalallisen viisauden, jonka Jumala tässä niin typerän yksinkertaisesti esittää masentaakseen kaiken korskan.» (St. L. XIV, 3 s.; W. A. 54, 2 s.)

Uskonpuhdistajan ja syntyneen evankelisluterilaisen kirkon vakaumus Pyhästä Raamatusta Jumalan sanana on kiinteässä ja erottamattomassa yhteydessä Lutherin suureen löytöön uskonvanhurskaudesta.

Jälkimmäistä ei voi löytää uskonpuhdistuksen mukaisessa Pyhässä Hengessä, jos ei tuota edellistäkään – Pyhää Raamattua – tahdota kuulla Jumalan äänenä ja puheena.

Lutherin teologiassa ja uskonvanhurskaudessa on kyse läsnäolevasta Kristuksesta: Kristus ei ole kaukana vaan lähellä, aivan läsnä, Raamattu on hänen sanansa. Taivas on hänessä läsnä maan päällä, ruumiillisesti totta pyhissä sakramenteissa. Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, on Jumalan kuva ja meidän kuvamme.

Jumala ei ole kaukainen, kasvoton majesteetti. Kristillisessä uskossahan on kyse Kristuksen läsnäolon löytämisestä ja saamisesta. Juuri kristillisen uskon saamista varten uskonpuhdistuksessa määritettiin selvästi, että papin tehtävä on selittää Sanaa, Jumalan sanaa, pyhää Raamattua.

Saarnat noudattivat kirkkovuoden kulkua ja vanhan käytännön mukaan jokaiseksi pyhäpäiväksi määrättyjä raamatuntekstejä. Kristillinen saarna oli Lutherille lain ja evankeliumin saarna. Saarnassa oli läsnä Kristus. Saarnastuolit syntyivät ja yhä mahtavammat koristelut korostivat Kristuksen äänen mahtiasemaa kansojen kuohunnassa.

Tätä nykyä on sitä vastoin tehty niin kuin minäkin olen ottanut käytännöksi, että papit laskeutuvat alas korkealta saarnastuolista ihmisten korkeudelle, mutta samalla on annettu väärä viesti, että myös pyhä Raamattu jää kansojen kuohunnassa revittäväksi, muokattavaksi ja uudelleen tulkittavaksi. Nousen siis nyt takaisin ylös saarnastuoliin merkiksi siitä, että uskonpuhdistuksen kirkossa on ymmärretty Pyhä Raamattu erilliseksi kuin kansakunnan äänestystulokset, pappien ja synodien mielipiteet tai ihmisten omat aivoitukset.

Martti Luther saarnasi erinomaisesti tämän asian joulupäivänä. ”Enkeli sanoo: ’Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa’. Kapalovaatteet ovat tietystikin Pyhä Raamattu, johon kristillinen totuus on käärittynä; siinä on usko esitettynä. - - - Ei ole koko maailmassa muuta todistusta kristillisestä totuudesta kuin Pyhä Raamattu.”

Esimerkistä voi havaita, että Luther itse liitti läsnäolevan Kristuksen ja Raamatun erottamattomasti toisiinsa.

Sittemmin on käynyt surkeasti erilaisten teologisten ja filosofisten virtausten seurauksena, joissa Lutherin teologia ja uskonvanhurskaus on irrotettu näistä Raamatun kehyksistä ja tehty uudeksi idealistiseksi motiiviksi.

Uskonpuhdistuksen Kristus-periaate, "kaikki, mikä ajaa Kristusta", on turmeltunut liian usein ja nykyään yhä johdonmukaisemmin pelkäksi vanhurskauttamisoppiperiaatteeksi; "kaikki, mikä todistaa anteeksiantamuksen opista". Niin syntisen anteeksianto ja Jumalan lapseuden saaminen ovat idealisoitu, henkistetty muka ainoaksi Raamatun tärkeäksi sisällöksi, mutta kaikki muu on alistettu toisarvoiseksi, kehälliseksi. Niin on murtunut kuitenkin luterilaisissa kirkoissa uskonpuhdistuksen aito Kristus, joka on läsnä armahtava Vapahtajana ja arvovaltaisena majesteettina Pyhässä Jumalan Sanassa.

Oikea Jumalan sana luo jumalanpalveluksen ja Kristuksen läsnäolon; jos Jumalan sanaa ei ole enää keskuudessamme, niin palveluksemme on harhautunut eikä todellista Kristusta löydy pelkällä yhteisöllisellä kivalla tunteella.

Martti Luther lausui voimakkaasti mainitun asian, kun hän sanoi: ”Saksalainen sananlasku on tosi: pimeät kirkot ja valoisat sydämet. Abrahamin kirkossa oli oikea Jumalan sana ja jumalanpalvelus. Meidän aikanamme kirkot ovat valoisia, mutta paikalla on niissä pimeitä, melkein sokeita sydämiä. Siis ei kaunis rakennus, ei kulta eikä hopea korista kirkkoa ja pyhäksi tee, vaan Jumalan sana ja puhdas oppi eli saarna. Missä ihmisille luvataan ja julistetaan Jumalan hyvyyttä ja missä sydämiä kehotetaan ja rohkaistaan, jotta nämä luottaisivat Jumalaan ja häntä hädässänsä huutaisivat, siinä on tosi Herran temppeli, vaikka se olisi pimeä sopukka, pelkkä kumpu tai puurähjä. Se on oikea Jumalan huone ja taivaan portti, vaikka se olisi katoton avaran taivaan alla". (Martti Luther).

Kristuksen todellinen läsnäolo toteutuu siis Jumalan sanan kautta ja Jumalan sanan tähden.

Uskonpuhdistaja kirjoitti Hengellisessä aarreaitassa: ”Jumalan huone ei välttämättä tarvitse olla kallis, suuri rakennus, niin kuin meillä on. Ei, Jumalaa ei sitä kysy, jos hänen huoneensa on korkeasti holvattu, juhlallisesti vihitty temppeli. Sen tähden Jakob ei elinpäivinään hänelle myöskään rakentanut huonetta. Mitä merkitsee siis se ettei Jumala asu siellä taikka täällä. Ei muuta, kuin että Jumala sanallansa on siinä läsnä, siellä missä hänen sanansa on siinä hän itse todella asuu” (Hengellinen aarreaitta).

Uskonpuhdistuksen muistopäivänä armonvuonna 2010 on suurin kansankirkollinen haasteemme evankelisluterilaisessa kirkossa siinä, että miten ja kuka palauttaisi kirkollemme taas jälleen Pyhän Raamatun, Jumalan oman kirjan. Kuninkaan virkamieskin päivän evankeliumissa Joh. 4: 46-53 uskoi Jeesuksen sanan ja lähti matkaan tyytyen Jeesuksen lausumaan lupaukseen, kunnes vasta paljon myöhemmin näki, että Jeesuksen sana oli todella luotettava ja voimallinen.




- - - -


keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Osoita myötätuntoa: tšetšeeniystäviemme terroristihyökkäyksen kohteeksi joutuneen parlamentin hyväksi perjantaina 22.10.2010 klo 17:30 (Bulevardi 2)

Tule mukaan ja osoita myötätuntoa!

Tšetšeeniystäviemme parlamentti on Grosnyissä joutunut brutaalien terroristien verisen hyökkäyksen kohteeksi tiistaiaamuna 19.10.2010. Meidän myötätunnon ilmauksemme kärsivien ystäviemme ja heidän laillisten instituutioidensa hyväksi on perjantaina 22.10.2010 klo 17:30 osoitteessa Bulevardi 2 (Helsinki).





Suomessa toimiva, rekisteröity, virallisia valtiollisia organisaatioita kunnioittava Suomi-Kaukasia ystävyysseura ilmentää rakkauttaan ja rauhantahtoaan Kaukasian kärsiviä kansoja ja eri uskontoja kohtaan jakamalla Bulevardin ja Mannerheimintien kulmassa kansantajuista esitettä ”Tiesitkö terrorismista?” Kyse ei ole mistään mielenosoituksesta! Kyse on tiedotteesta sekä surun ja myötätunnon ilmauksesta Kaukasiassa kärsinyttä ystäväparlamenttia kohtaan tiistaisen terrori-iskun johdosta jakamalla esitettä lähimmäisrakkauden edistämiseksi.


Kun jaamme esitettä, niin tiedämme hyvin, että selkiemme takana toimii osoitteessa Bulevardi 2 terroristipäällikkö Doku Umarovin ja hänen moninaisten ristiriitojen repimän terroristijärjestön viestintäväline Kavkaz Center. Mainittu Kavkaz Center on surullisen läheinen Heidi Hautalan johtamalle Finrosforumille, vaikka Heidi Hautalan ja Gari Kasparovin johtama Kaukasian separatistien Varsova-konferenssi sai äärimmäisen tylyn tuomion Kavkaz Centerin vielä kiivaampien tyyppien kirjoituksissa, jopa Suomen tšetšeenit arvostelivat Varsovaan kokoontuneita separatisteja liiallisesta rauhanomaisuudesta. Ilmeisemmin Heidi Hautalan ja Mikael Storsjön välille on Finrosforumissa muodostumassa eripuraa niin kuin on oletettavissa, ettei saatanan valtakunta voi pysyä pystyssä kun se riitautuu itsensä kanssa (Matt. 12:26).

Venäjän sisäministerin Rashid Nurgalievin (Рашид Гумарович Нургалиев) tehdessä vierailuaan Groznyissa Tšetšeniassa, terroristit iskivät parlamenttia vastaan aamulla 19.10.2010 kello 9. Kolme tai neljä terroristia tunkeutui parlamenttiin. Ainakin 3 henkilöä kuoli, joista 2 oli poliiseja. Lisäksi 17 loukkaantui, heistä 6 oli poliiseja ja 11 siviilejä. Yksi terroristeista räjäytti pommivyön. Saatanallisen Kavkaz Centerin toimituksen hirviöt osoittivat pöyristyttävää kunnioitusta terroristeja kohtaan tämän päivän kirjoituksissaan siitäkin huolimatta, että nämä monet ihmiset loukkaantuivat tai kuolivat verisen hyökkäyksen seurauksena.

Loukkaantuneet, mm.:

Alaudin Umayev, 1973,
Lydia Bargisheva, 1960,
Ahmed Abubakarov, 1955.
Ali Dikaev 1976,
Ahmed Tovsultanov, 1951 .
Khavazh Osman, s 1977.
Muslim Ezkiev, 1985.
Adam Ilyasov, 1988,
Zara Zakaraeva, 1955.
Mahammad Shabazz, 1978.
Mahammad Chin, s. 1989.
Salambek Asuhanov, 1984,
Islam Baikhanov, 1964
Dowd Kutuev, 1977,
Akroman Innsalamov, 1979,

Kuollut:

Saidali Kochaligov, s. 1978.
Dzhomlay Ahmarov, 19 ...
Hussein Khamzayev, 1959

Terroristien hyökkäys osoittaa häikäilemätöntä kaksinaismoraalia, sillä juuri vierailulle saapunut Venäjän sisäministeri, etniseltä taustaltaan tataari, akateemisen tutkintonsa Otto Wille Kuusisen kunniaksi nimetyssä valtioyliopistossa Petroskoissa suorittanut Rashid Nurgalievin (Рашид Гумарович Нургалиев) on ollut mitä hienoin mies, kun on kyse viranomaistoiminnan rehellisyyden ja vilpittömyyden edistämisestä. Sellaisia miehiä sopisi olla Suomessakin poliisijohdon keskuudessa! Nurgaliev toimi Karjalan tasavallan KGB:n palveluksessa 1981–1995, vuonna 1995 hän siirtyi FSB:n ylitarkastajaksi Moskovaan. Tämä hieno kenraali ja ministeri on suorittanut myös taloustieteitten tohtorin tutkinnon väitellen liikeyritysten perustamisesta nyky-Venäjällä. Venäjän sisäministeri tunnetaan myös siitä, että hän on kasvissyöjä – ei suinkaan mikään kannibaali toisin kuin Kaukasian brutaalit terroristit. Nurgaliev on osoittanut rehtiyttään johtajana tehokkain ja suoraselkäisin toimin puuttumalla jopa hyvin julkisesti poliisin asiattomaan voimankäyttöön ja vääryyksiin. Hänet tunnetaan hyvin tästä maineestaan! Hän on moittinut myös poliisin ja virkamiesten liian alhaista tasoa Venäjällä. Ministeriksi tultuaan Nurgaliev lisäsi toimialansa avoimuutta merkittävästi vanhoista käytännöistä, mm. asiakirjojen julkisuutta lisäämällä. Rashid on myös hyvä kasvattaja ja esimerkki: hänen vanhin Maksim-poika on edennyt hyvin mm. opinnoissaan Moskovan sota-akatemiassa, ja juniori Rashid FSB:n akatemiassa. Kaiken kaikkiaan sisäministeri on tehnyt hyviä uudistuksia, jotta epäreiluus poistuisi myös kansalaisten ja viranomaisten välisistä suhteista. Kun tällainen ministeri saapuu Groznyihin, silloin kriitikkojen pitäisi olla pikemmin tyytyväisiä, jotta epäkohtiin voidaan puuttua. Todellisuudessa terroristeilla ei ole edes mitään kykyä eikä halua rakentaa minkäänlaista yhteiskuntaa: he ovat palkkamurhaajia, joiden rahoittajia on alettu jo tunnistaa.

Ystävämme totesivat hätänsä ja paheksuntansa Tšetšenian parlamenttia vastaan tehdyn terrori-iskun johdosta hyvin vaikuttavilla sanoilla:

Сегодня от их рук пострадали сотрудники Парламента Чеченской Республики, чьи-то отцы и матери, братья и сестры, сыновья и дочери. Это сделали убийцы-людоеды! У них нет ни чести, ни достоинства! Нет у них ничего святого. Что может быть святого у отщепенцев, продавшихся псевдо-религиозным извращенцам и лицемерно уничтожающих своих соплеменников, женщин и детей. Разве можно назвать их мусульманами, чеченцами, людьми? Нет! Их поступки не имеют ничего общего с людьми верующими, с людьми созидающими, с людьми, ценящими самое святое - жизнь, посланную Всевышним. Эти нелюди несут только смерть. Их имя - "собаки из преисподней" и нет им другого названия. Их грязные души, отправившиеся в преисподнюю, вряд ли утолят чувство мести тех, кого они ввергли на земные страдания?

Сегодня "имаратские" ублюдки в очередной раз показали свое истинное звериное лицо, переполненное ненавистью ко всему чеченскому народу. Нет сомнений, что в ближайшее время найдут всех, кто еще продолжает вынашивать кровавые планы убийства чеченского народа и предадут самому суровому наказанию, другого не дано.

Правоохранительные органы Чеченской Республики и днем и ночью будут уничтожать этих крыс. И нет таких сил, что могли бы воспрепятствовать этому. И напрасны потуги тех, кто подлыми убийствами и провокациями пытается запугать нас. Наоборот, это бесчеловечное преступление еще сильнее сплотит чеченский народ вокруг своего лидера - Рамзана Кадырова.

Kuvan lähde: Yamartnah

Terrorismin vastaisen monisteen jälkeen ystävyysseura lähtee aterioimaan ja juhlimaan yhdistyksen syntyä! Mukana on koko joukko mielenkiintoisia henkilöitä, luvassa myös lyhyitä puheenvuoroja Kaukasian ja Suomen tilanteesta ja suhteista.




- - - -



Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

tiistai 19. lokakuuta 2010

РАССКАЗ О ПОЕЗДКЕ В ПИТЕРЕ

В Питере мы гуляли по Фонтанке, посетили, наверное, самый маленький памятник в мире – Чижику-Пыжику. Прошлись мимо Михайловского Замка и вдоль Летнего Сада.

Дорога вывела нас на Марсово поле, где горит вечный огонь, в память о тех, кто отдал жизнь в борьбе за освобождение человечества от рабства.





Недалего от Спаса на крови мы увидели вереницу лимузинов и много невест. Одна принцесса подбежала к очереди в уличный туалет и попросила пропустить её без очереди. Все согласились, конечно, в такой день! А я даже сделал фото.


На бывшей Конюшне мы увидели реклану музея автомобилей и мотоциклов и решили сходить туда в другой раз.

Мы провели неделю в Петербурге и было грустно возвращаться в Финляндию, где самой интересной новостью, как я узнал из газет в ”Шайбе”, была новость о гомосексуальном браке и о необходимости благославления этого брака в церкви. Мне сразу захотелось развернуться и уехать обратно.


- - - -

Владимир и Людмила Путины в переписи населения




- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

maanantai 18. lokakuuta 2010

Suomi-Kaukasia ystävyysseura ry juhlii rekisteröitymistään 22.10.2010 kello 18

Suomi-Kaukasia ystävyysseura ry juhlii rekisteröitymistään 22.10.2010 kello 18, sillä Suomi-Kaukasia ystävyysseura on nyt rekisteröity yhdistys, ry. Viime viikolla asian johdosta Patentti- ja rekisterihallituksen henkilö soitti ystävyysseuran sihteerille, joka pyysi kuitenkin viivästyttää rekisteröitymistä vielä tähän päivään erään muun järjestelyn johdosta. Nyt asia on kunnossa, jotta sekä Suomen että Venäjän (ja toki myös mm. Abhasian ja Etelä-Ossetian ym.) lakeja ja asetuksia kunnioittava ystävyysseura saa toimia ja vaikuttaa paremman kanssakäymisen kehittämiseksi.

Juhlimme ystävyysseuran rekisteröitymisen valmistumista ystävien ja sidosryhmiemme kanssa yhteisellä aterialla, kokoontuminen on perjantaina 22.10.2010 klo 18:00 osoitteessa Bulevardi 2 (Helsinki). Vaikka kokoontuminen on juuri tuossa tarkoitushakuisessa osoitteessa (kadulla) ja kutsumme ystäviemme lisäksi jopa täten julkisesti Mikael Storsjön (kuuluu epäilemättä käänteisellä tavalla sidosryhmäämme) juhlistamaan ystävyysseuramme syntyä, emme aio syödä jo kadulla Storsjötä ja Kavkaz Centeriä alkupaloina ennen varsinaista pääruokaamme. Myös median edustajat ovat epäilemättä eräs sidosryhmämme ja voivat tulla paikalle, mutta Iltalehden toimittajat eivät ole tervetulleita. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon ystävyysseuran sihteerille (J. Molari, GSM +358 44 322 2661). Myös itse kunkin ystävän olisi viisasta varmistaa saapumisensa torstaihin 21.10 kello 18 mennessä em. sihteerille, jotta osaamme ennakoida tulijoiden määrän. Luotettavin ilmoitus on tekstiviesti, sillä sattuneesta syystä sihteeri voi olla myös kovasti kiireinen muun maailman asioiden tähden.

Koska emme saa mitään CIA:n dollari – tai FSB:n ruplarahoitusta (emme edes sekeleitä mossadalta) tms., niin köyhänä ystävyysseurana odotamme, että kukin kustantaa itse syömisensä ja juomisensa. Paikalla on toki koko Suomi-Kaukasia ystävyysseuran hallitus (ml. Johan Bäckman, Abdullah Tammi ja Juha Molari) ja muita mielenkiintoisia henkilöitä!

- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

Dokka Umarov ja Timur Hashiev välttivät Suomessa esitutkinnan ja rikossyytteen

Helsingin syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki antoi 7.10.2010 asiassa E 10/9970 laiton uhkaus (RL 25:7 §) määräyksen tutkinnanjohtaja Mika Myöhäsen 30.9.2010 tekemän esityksen mukaisesti esitutkinnan lopettamiseksi kustannusperusteella. Venäjän matkani ja postin hitauden tms. tähden sain mainitun päätöksen Helsingin syyttäjävirastosta vasta äsken tänään 18.10.2010.

Päätös tutkinnan lopettamisesta oli ennakoitavissa, vaikka pettymys, koska poliisilla olisi ollut erityisiä mahdollisuuksia sähköpostiliikenteen selvittämiseksi eri valtioiden läpi. Tavallisella kansalaisella ei ole niitä mahdollisuuksia selvittää tuota liikennettä. Laiton uhkaus tuli nyt joka tapauksessa dokumentoitaviksi poliisin tietoihin. Myös perustelu yli päivän kestävästä poliisityöstä on naurettava, kun näen hyvin ip-tietojen valossa, että KRP on käyttänyt useita kymmeniä tunteja blogini tavanomaisten juttujen lukemiseen ilman mitään esitutkintaakin. Poliisilla näyttää olevan aikaa sittenkin netissä surfailuun, mutta ei yhtä työpäivää sähköpostiliikenteen kulun selvittämiseksi rikosilmoituksen jälkeen! Herää kysymys siitä, että nauttiiko Doku Umarov Suomessa poliittista suojelua, diplomaattisen koskemattomuuden mukaista erityiskohtelua.

Perustelun viimeinen kappale särähtää korvaan vastenmielisesti: ”Vaikka poliisi suorittaisi perusteellisen esitutkinnan, ei ole todennäköistä, että kukaan henkilö joutuisi tapahtumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi perusteellisen esitutkinnan suorittaminen veisi arviolta aikaa useamman työpäivän”. Tutkinnanjohtajan väite, ettei ole "perusteltua syytä olettaa" Doku Umarovin mitenkään liittyvän viestiin on osoitus suomalaisen poliisin ilmeisestä lintukotoisesta, valheellista turvallisuutta elättävästä uskovaisuudesta. Yhtä pahasti särähtää korvaan tutkinnanjohtajan käyttämä ilmaus "presidentti" terroristi Doku Umarovista!

Kavkaz Center on Doku Umarovin toistuvien ilmoitusten perusteella hänen virallinen web-kanavansa, ilmeinen komentokeskus. Juuri hänen oma komentokeskuksensa Kavkaz Center on informoinut lähimmän puolen vuoden aikana yli 30 eri artikkelissa monilla eri kielillä, että taistelisin agenttina Doku Umarovia ja hänen joukkoaan vastaan, ml. Kavkaz Centeriä vastaan. On ilmeisen selvää, että Doku Umarovin tiedossa on hyvinkin nimeni!

Tutkinnanjohtajan esitys:


Kihlakunnan syyttäjän päätös:



Timur Hashievin ja Dokka Umarovin nimissä tullut sähköpostiviesti:



Тимур Хашиев:
Советуем вам прекратить свою деятельность направленную против Кавказ Центра. Есле вы не одумаетесь, то мы отрежем тебе голову и всей твоей семье. 7 дней тебе на раздумье.
Докка Умаров


Timur Hashiev:
We advise you to stop your activities against Kavkaz Center. Unless you come to your senses, we will cut off your head and those of
your whole family. You have 7 days to consider.
Dokka Umarov


Minulle riittää toistaiseksi tässä asiassa tuomioksi Dokka Umarovin ja hänen assistenttiensa ikuinen tuli helvetissä:
Kuvan lähde: Yamartnah



- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

lauantai 16. lokakuuta 2010

KIITOS JUMALAN: tänään tulleen uutisen mukaan Doku Umarovin terroristijoukko yhä syvenevissä sisäisissä riidoissa

Olen jo varma, että helvetin tuli polttaa saatanallisten bandiittien varpaita – ja kohta koko sieluakin.
Kuvan lähde: Yamartnah

Kavkaz Centerin tänään päivällä antaman uutisen mukaan Doku Umarovin terroristijoukko ”Kaukasian emiirikunta” (Имарат Кавказ) on vakavissa uudelleen järjestelyissä kiristyneiden suhteiden tähden, jotka ovat muodostuneet terroristiorganisaation Al-Qaida –siipeen. Osama bin Ladenin johtamalla moni-ilmeisellä terroristijärjestelmällä on ollut jo parin vuosikymmenen historia Pohjois-Kaukasian kriisissä. Vuoden 2010 alussa Venäjän turvallisuuspalvelu onnistui saavuttaa useita sankaritekoja tuhoamalla Al-Qaida –aktivisteja.

Kirjoitin 6. helmikuuta 2010 siitä, miten Al-Qaida –terrorisjärjestön Pohjois-Kaukasian divisioonan perustaja, 48 vuotta vanha Mohmad Shabaan tai Mohammad Shabaan (venäjäksi: Мухаммад Шабаан), egyptiläisittäin tunnettu Seif Islam (venäläisittäin: Сейф Ислам), saatiin vihdoin 2.2.2010 surmattua Dagestanissa Venäjä turvallisuuspalvelun FSB:n toimesta. Mohmad Shabaan kuului myös ns. Muslimiveljeskuntaan. Mohmad Shabaan liittyi Khattabin järjestämään al-Qaidan divisionaan Kaukasuksella. Mohmad Shabaanin tiedetään myös järjestäneen terroristien koulutuskeskusta Tšetšeniassa. Sieltä tiedetään todistajapuheenvuorojakin, miten Mohmad Shabaan harjoitutti terroristeja pommi-iskuihin. Muodollisesti vuosina 1996-1998 Shabaan toimi ”hyväntekeväisyyden” nimissä järjestössä Benevolence International Foundation. Järjestöllä on kiinteät yhteydet Al-Qaidaan. YK:n turvallisuusneuvosto on päätöslauseellaan 1267 kieltänyt järjestön. Järjestön perustaja on Adel bin Abdul-Jalil Batterjee ( عادل بن عبد الجليل بترجي‎). Myös ko. terroristijohtajan avustaja Umalat Magomedov (Умалат Магомедов) kuoli helmikuussa 2010 samassa yhteydessä (Tämän terroristin nuori heila Janet Abdurahmanov [Джанет Абдурахманова] on Moskovan metron itsemurhapommittja 29.3.2010).

Al-Qaidan toiminnan johtaminen siirtyi Kaukasiassa yhä enemmän Muhannadin (Муханнад) vastuulle. Hänen avukseen Al-Qaida lähetti palkkaterroristeja. Muhannadin ja Doku Umarovin – Kavkaz Centerin kyseenalaisen ”sankarin” – välillä on ollut kuitenkin vakavia jännitteitä ja valtataistelua, yhteistyö ei ole sujunut kuten Mohmad Shabaan ja hänen apulaisena Umalat Magomedovin aikana. Molemmilla puolilla terroristijoukkoa on langetettu vihaisia uhkauksia ja tuomioita keskenään. Saatanan valtakunta ei voi enää kestää!

Tänään terroristijohtaja Dokka Abu Usman (Doku Umarov) on antanut ”päätöslauselman” (Omran), joka kantaa hienoa nimeä ”Nokhchichon maakunnan puolustusvoimien rakannemuutos”. Sisältö kertoo karua kieltä saatanallisen terroristijoukon sisäisestä taistelusta: Doku Umarov kutsuu ”määräyksessään” Muhannadia ”entiseksi sotilaaksi”, jonka hän määrää saapuvaksi ”Kaukasian emiirikunnan” sharia tuomio-istuimeen. Edelleen Doku Umarov määrää mainitun alueen asevoimien lakkauttamisesta ja sotilaiden poistumisen mainituilta rintamilta. Allekirjoituksena on Амир Имарата Кавказ Докку Абу Усман (Докку Умаров) eli terroristijärjestö ”Kaukasian emiirikunnan” itsensä emiiriksi nimittämä Dokku Abu Usman (Dokku Umarov).

Tämän päivän uutinen kertoo Kaukasian terroristijärjestön sisäisestä repeytymästä. Tämän repeytymän syistä, ilmiöistä ja seurauksista saamme paljon lisätietoa lähiaikoina. Toivoa sopisi, että repeymän syynä olisi pikemmin bandiittien luontainen mahdottomuus kuin vain ulkomaisen rahoituksen siirtäminen uusiin taskuihin. Mainitussa maakunnassa on tapahtunut ko. terroristijärjestön sisäinen vallankaappaus: Hussein Gakayev (Хусейн Гакаев) valitutti itsensä emiiriksi! Myös Aslambek Vadalov (Асламбек Вадалов) ja Tarhan Gaziyev (Тархан Газиев; ryhmä kantaa nimeä "вилайят Нохчийчоь" ) kapinoivat Husseinin rinnalla Doku Umarovia vastaan. Muistettakoon, että 2. elokuuta 2010 Doku Umarov ilmoitti eroavansa ”emiirin” tehtävästä ja seuraaja olisi nimenomaisesti yksi tällä hetkellä kapinoivan ryhmän jäsenistä: Aslanbek Vadalov. Seuraavana päivänä tuli selitys, että nauha oli tekaistu. Ja vähän myöhemmin epäonnistunut vale, että nauha oli tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Syylliseksi nähtiin pahamaineinen huijari Movladi Udugov (Мовлади Удугов), ”Kaukasian emiirikunnan tieto- ja analyysipalvelun johtaja” (hassuja nimiä, koska terroristit elävät paranoidisessa kuvitelmassaan). 15. elokuuta ”prikaatinkenraali” Hussein Gakayev ilmoitti, että tietyt ääriryhmät sanoutuvat irti Doku Umarovin johdosta. 12. lokakuuta Lontoossa nautiskeleva Zakajev ilmoitti sanoutuvansa irti Doku Umarovista ja liittyvänsä Hussein Gakavevin pyrkimyksiin. Tämä suuri äänekäs ilmoitus välienrikkomisesta on myös otaksuttu pyrkimykseksi siirtää ulkomaista avustusta uusien gangstereiden taskuihin.







- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

Georgia (Gruusia) harrastaa vaarallista politiikkaa

Georgia (Gruusia) harrastaa vaarallista politiikkaa. Mainitun alueen erikoisuuteen olen kiinnittänyt huomiota, kun olen havainnut terroristisivuston Kavkaz Centerin lukijakunnassa olevan kovasti väkeä Georgiasta. Ilmeisesti tuolla alueella on myös mielenkiintoa Kaukasian terrorismin hyväks.

Maanantaina 11.10.2010 Georgian ulkoministerin sijainen, nuori punatukkainen nainen (syntynyt 11.3.1977) Nino Kalandadze esitteli hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan Pohjois-Kaukasian tasavaltojen asukkaat saavat viisumivapauden Georgiaan. Mainitusta päivämäärästä alkaen Pohjois-Kaukasian tasavaltojen asukkaat saivat Georgian yksipuolisella päätöksellä 90 päivän oleskeluoikeuden Georgiassa ilman viisumia.

Kalandadzen ehdotuksen ja Georgian presidentin ilmoituksen mukaan tämä päätös olisi valmis kahden viikon kuluessa. Päätösehdotuksen esittelyssä esiteltiin, että ”Tämä päätös ilmentää Georgian hallituksen vapautuksen politiikkaa ja kehittää perinteisiä suhteita Pohjois-Kaukasuksen kansoihin. Päätös koskee Dagestanin, Tšetšenian, Ingušian, Pohjois-Ossetian, Kabardi-Balkarian, Karatšai-Tšerkessian ja Adygean asukkaita”. Georgian presidentin julistus yhtenäisestä Kaukasuksesta on lausuttu provokatiivisesti ja alueen vakautta hajottavalla tavalla, fantasia ei ole kaukana Doku Umarovin ”Kaukasian emiirikunnasta”. Muistettakoon, että monet Kaukasian terroristeista ovat saaneet suojapaikan, huumekaupan rahoja ja muuta tukea terroristisille toimilleen juuri Georgian alueella. Muistelen joitakin vuosia sitten FSB:n terrorismin ja ääriliikkeiden torjunnan pääosastolta pääsyyttäjä Gennadi Solojevin moittineen julkisesti, että Georgian (Gruusia) viranomaiset tietävät ja sallivat terroristien piileskelevän maan alueella Pankisin solassa.

Venäjän ulkoministeriön mukaan mainittujen alueiden asukkaiden viisumivaatimusten yksipuolinen mitätöinti Georgian ulkoministeriön ja presidentin päätöksellä on tulkittavissa provokaatioksi. Pyrkimys luokitella Venäjällä asuvat ihmiset erilaisiin oikeudellisiin ryhmiin Georgian viisumipäätöksen tavalla on pahatahtoista kansainvälisten suhteiden horjuttamista. Venäjällä ei ole ongelmia gruusialaisten kanssa, vaan Saakashvilin ja hänen tuhoisaa politiikkaa noudattavien tahojen kanssa. Georgia on vastannut niihin epäilyihin, että valtion yksipuolinen päätös lopettaa viisumit, ei heikentäisi rajaturvallisuutta, joka hoidettaisiin muilla menetelmillä. Edelleen on huomautettu, ettei rikollisia ja terroristeja viisumit ole ennenkään pysäyttäneet.


- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

perjantai 15. lokakuuta 2010

Sinisin suomalaisin silmin Venäjällä



Suomalaiset hyvätahtoiset siniset silmäni eivät järkyttyneet edes iltahämärässä, kun käännyin kauniisti kiiltävällä autollani asuntoani kohti Venäjällä. Kaksi narkkaria tuli liikkuvaa autoani kohti, toinen potkaisi autoni sivupeilin rikki. Nousin autostani ja otin tämän aggressiivisia potkujaan esittelevän narkkarin kiinni. Hän kai ajatteli säikyttävänsä. Hänen todellisuuden tajuntansa vaikutti liian heikolta keskustelua varten. Otin kuitenkin valokuvan hänestä ja tämän ”ystävästä”, joka osasi toimia rauhallisena osapuolena myös tässä onnettomuudessa. Kerroin ystävän korvaan muutaman papillisen lempeän mutta vakavan sanan, minkä jälkeen hän tuli rauhalliseksi. Kerroin, että heille on huomattavasti helpompaa tämä jo muuten surkea elämä, jos alkavat nyt käyttäytyä rauhallisesti. Niin diileri ymmärsi kohtalonsa ja piti kurissa myös pahemman huumeorjankin. Seuraavana aamuna autoni peili saatiin jo kuntoon veloituksetta, vaikkakaan näistä narkkareista ei ollut mitään ansiota autoni korjaukseen. Jos olisin ollut Finrosforumin propagandisti, olisin toki syyttänyt narkkareiden hyökkäyksestä Vladimir Putinia ja Dmitri Medvedeviä, mutta minä katson pimeää venäläistä iltaakin sinisin luottavaisin suomalaisin silmin – eri tavalla kuin Finrosforumin separatismia kaikilla mahdollisilla tavoilla tukevat tyypit.

Kävelin katua ja näin taas tapauksen, jonka Finrosforum olisi tulkinnut Putinin tai Medvedevin viaksi: kuolleen rotan. Itse jo hetken pysähdyin miettimään, että miksi siinä ei ollut kuollut Doku Umarov. Rotta ei ollut todellakaan aiheuttanut suurempaa vauriota kenellekään ihmiselle, mutta Doku Umarov ja hänen assistenttinsa ovat aiheuttaneet. Tunnustin pohdinnan jälkeen, että rotta siinä on.

Olin ottanut Venäjälle tälle kertaa mukaan hyvin arkiset vaatimattomat vaatteet, mikä koitui nyt tappiokseni. Sain kutsun tulla upeaan teatteriesitykseen, jossa olisi käsitelty Toisen maailmansodan tunnelmia. Aluksi jo lupasin tulla, mutta sitten peruin, koska en viitsinyt mennä arvokkaaseen seurueeseen hienoon teatteriin pelkissä kuluneissa farkuissa ja vaatimattomissa kengissä. Kutsuja ei loukkaantunut, vaan kertoi järjestävänsä teatterikutsun seuraavalle kerralle, kun saavun Venäjälle.

Sovittujen ja suunniteltujen juttujen lisäksi oli myös monia myönteisiä yllätyksiä. Venäläinen ystävä – dosentti – oli keskustellut jo etukäteen tiedekunnassaan maailman talouden tutkimukseen keskittyvän laitoksen johtajan, professorin, kanssa, jota kävimme myös tapaamassa. Suunnittelimme, että järjestämme ns. pyöreän pöydän keskustelut marraskuulle ja joulukuulle 2010. Päivämäärien sijoittaminen oli hiukan vaikeaa, koska aikatauluni virkatyössäni sitoo aika kovasti. Itsekin osallistuisin keskusteluun tuoden esille suomalaista näkökulmaa. Itse kukin keskustelija pitäisi lyhyen alustuksen näkymistä keskustelujen pohjaksi. Tämän jälkeen tiedekunnan opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä media saisivat osallistua keskusteluun. Seuraavana päivänä dosentti tuli käymään kodissani, jotta saimme tehtyä seikkaperäisemmän suunnitelman pyöreän pöydän tapahtumasta. Yllättävän korkean tason tilaisuuteen pääsee järjestäjäksi ja osallistujaksi, kun kirjoittaa Venäjän kauppatie -lehteen. Toki tällä kertaa dosentti tunsi minut muusta syystä, mutta tämä oli hyvä edellytys yhdistää monia tekijöitä toisiinsa. Uusin Venäjän kauppatie -lehti on äskettäin ilmestynyt: kannattaaa lukea!

Maailmantalouden isoista näköaloista oli mielenkiintoista vapaapäivistäni ja vuosilomastani huolimatta palata pieniin konkreettisiin, mutta tärkeisiin talousasioihin: piti vastata puheluihin, tekstiviesteihin ja sähköposteihin koskien seurakunnan budjetin rakentamista vuodelle 2011. Valitettavasti ainut tunnettu puhelinnumeroni on minun henkilökohtaisesti maksamani puhelinliittymä. Pelkään, että lomailu tuli kalliiksi minulle! Tämä on juuri se hupsu tilanne, että seurakunnan ja maailman talouden kysymykset tulisi jotenkin hallita, mutta oma talous jää retuperälle. Toisin kuin se tyyppi – jonka nimeä en muista ja joka kirjoitti kirjan Suomen tasavallan ääri-ilmiöitä – vihjailee Venäjältä tulevasta rahoituksesta antifasisteille, niin minä ainakin köyhdyn köyhtymistäni eikä Venäjältä tule mitään rahoitusta. Sellainen rahoitus kyllä hyvin kelpaisi, sillä jo matkat maksavat kohtuullisesti. Lisäksi onhan sekin vaivannäköä, kun valmistelee tutkimuskirjallisuuden ja haastattelujen avulla alustuspuheenvuoroja vieraalla kielellä.

Tällä kerralla Venäjän matkani oli sikäli ainutlaatuinen, että kaikki ne ystävälliset venäläiset tahot, joita tapasin sovitusti tai vähemmän sovitusti, keskustelivat kanssani venäjäksi, kun edellisillä kerroilla monet päättivät vaihtaa keskustelukieleksi englannin. Onhan se totta, että en ole mikään älypää ja vielä vähemmän kielipää: venäjä on ollut vielä huonompi kuin englanti, vaikka molemmilla kielillä olen käynyt vapaata keskustelua. Nyt venäläiset tahot kuitenkin kokivat jo vihdoin venäjäni riittävän ymmärrettäväksi, että päättivät sopia asioista venäjäksi.



- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

torstai 7. lokakuuta 2010

Näin tänään huumeaineiden käyttäjän, narkkarin

Olen kaksi viikkoa kärsinyt yskästä – joskus pienestä kuumeestakin. Tunsin selvästi keuhkoputkessani ongelman. Hengittäminen oli joskus vaikeaa, minkä tähden posket olivat punaiset, kun kanttori tuli tänään virkahuoneeseeni. Olin tekemässä seurakunnan budjettiin liittyviä laskelmia. Posket eivät punottaneet noloudesta. Hengittäminen oli satunnaisesti vaikeaa keuhkoputkessa olevan liman vuoksi. Kanttorin selkeän rohkaisun jälkeen päätin mennä lääkärille jo vihdoin viimein. Lopulta kävin illalla lääkärillä. Uskoin, että paras on noutaa antibiootti, kun proteesiläppäkin vaatii hiukan tarkkaavaisuutta. Sain lopulta antibiootin. Lääkärin oli helppo kuulla keuhkoistani mainittu ongelma. Tätä ennen istuin odotustilassa, kaksi keski-ikäistä naista toi avutonta naista lääkärille. Tällä heiveröisellä naisella oli valtavia kouristuksia huumeaineiden käytön tähden. Hoitaja saattoi todeta aika surullisesti, että sairaala ei voi tehdä paljon, koska huumeaineiden käyttäjä on valinnut oman ratkaisunsa käyttämisellään.

En ymmärrä huumeiden käyttöä

Olen nähnyt aivan liikaa huumeaineiden tähden surkastuneita lähimmäisiä. Erityisen kovasti koen kärsimystä, jos näen tuon ongelman ihmisissä, joita olen joskus tavannut rippileirillä tai kastejuhlissa. Pappisvirassa kuljen kuitenkin kurjuudesta vieraantuneena kovin paljon juhlasta juhlaan, kuolleetkin ovat piilossa arkun sisällä (luterilainen tapa, jota ei noudateta ortodoksihautajaisissa). En kiistä, ettenkö olisi tekemisissä suruviestien kanssakin. Silti koen, että työskennellessäni Myllypuron Shell-huoltoasemalla säännöllisesti yövuorossa, elin lähempänä tämän maailman raadollista todellisuutta. Öisin saattoi saapua bensa-asemalle harhainen narkomaani, joka luuli peitettyä kaljalavaa lehmäksi tai vihollisjoukoksi. Näiden ihmisten levottomiin tai kuolleisiin silmiin oli kauhea katsoa. Huoltoaseman WC oli siivottava huolella, ettei piikit vaurioittaisi omia käsiä.

En ymmärrä sen enempää huumeiden käyttöä kuin alkoholin tai lääkeaineiden väärinkäyttöä mielialan manipuloimiseksi. Itse käytän alkoholia vain yhdellä oikealla tavalla: ehtoollisviinissä. Minun on vaikea hyväksyä perustelua, että joku ihminen pakenee surkeaa elämäänsä huumeisiin, alkoholiin tai lääkeaineiden väärinkäyttöön. Kyllä olen itsekin kokenut vastoinkäymisiä ja menetyksiä, mutta nuo päihteet eivät ole edes juolahtaneet pakopaikoiksi. En voi siis ymmärtää huumeita, alkoholia tai lääkeaineita pakopaikkana elämisen kurjuudesta. Tämä on minun heikkouteni pappina, sillä koen niin mahdottomaksi samaistua noiden surkeiden väärinkäyttäjien elämään ja tarpeisiin. Kaikesta huolimatta koen valtavaa sääliä, kun näen tuollaisen ihmispoloisen kuin näin tänään sairaalassa. Olen hyvin voimaton siinä, mitä asian korjaamiseksi voisi tehdä. Pitäisi tehdä jotakin!

Terroristit keräävät huumerahat

Oletettavasti löytyy tilastoja, joiden mukaan perinteisesti alkoholi ja uudempana tulokkaana lääkeaineiden väärinkäyttö aiheuttavat Suomessa jopa enemmän vaurioita kuin varsinaiset huumeet. Vuonna 2008 Suomessa kuolleista 246:lla vainajalla löytyi ruumiinavauksessa jälkiä huumausaineista. On ilmeistä, että Suomessa kuollaan vielä useammin lääkkeisiin ja viinaan. Näitä tilastoja ei pitäisi käyttää siihen, että vähätellään huumeongelmaa. Näin tänään anorektisen naisen, jolla oli huumeiden tähden valtavat kouristukset jaloissa. En voi vähätellä säälimättömästi tuota kärsimystä, jota huumeainerikollisuus tuottaa Suomessa – ja melkein kaikkialla maailmassa. Valitettavan hyvin tiedetään, että Afganistanista huumeita virtaa Al-Qaidan ja Pohjois-Kaukasian terroristien välityksellä Eurooppaan. Huumeita tuottavat, välittävät ja kauppaavat ihmiset ovat rikollisia monessa ulottuvuudessa: saatu raha menee ihmisten tappamiseen, huumeet levittävät kuolemaa keskuuteemme.



Suur-Suomi ja AKS:n unelmat olivat kai myös huumehörhöjen harjoja

Mikko Piispan sosiologian pro gradu –tutkielmassa vuonna 2007 selvitettiin huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa vuonna 2007. Hän kuvailee, miten Suomeen saapui 1990-luvun alkupuolella niin sanottu ”toinen huumeaalto”. ”Ensimmäinen aalto” olisi ollut 1960-luvulla LSD:n saapuessa hiippiaatteen rinnalla. Hänen tutkielmansa perusteella heräsin suomalaiskansalliseen vanhaan häpeään: Huumeongelma ei itse asiassa kuitenkaan syntynyt vasta 1960- tai 1990-luvuilla, vaan Suomessa oli sellainen ikävä huumeperintö Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan ajalta. Suomalaiset urheat sotilaat kuluttivat rintamalla suuria määriä heroiinia. Itse asiassa jo sotaan valmistautuva Suomi harhaili heroiinin varassa: 1930-luvun Suomessa heroiinia käytettiin seitsemän kiloa miljoonaa asukasta kohden. Vuonna 1936 Suomi nousi heroiinin käytössä maailmantilastossa jopa ylivertaiseksi ykköseksi! Keskushermostoa lamaannutettiin heroiinilla, jotta nälän ja kivun tunteet hävisivät. Heroiinisotilaat pierivät ummetustaan ja naiset saivat keskenmenoja. Suomen kansasta oli tulossa narkkarikansa, joka kärsi myös lieveilmiöistä: kivuista, pahoinvoinnista, kuumeesta, vapinasta, kouristeluista, hikoilusta ja vilunväristyksistä, ellei heroiinia ollut tarjolla ”yskänlääkkeeksi”. Usein tämä suomalainen itsemurhiinkin taipuvainen synkkä mielinen kansa unohtaa myös sen, että hetken hyvänolon tunnetta tarjoava heroiini luo jo pian masentuneisuutta, depressiota. Suomalaiset sotilaat – niin kuin myös johtajat Risto Rytistä alkaen syystä tai toisesta – näkivät heroiinin vaikutuksessa harhoja. Rohkenisin uskoa, että koko Akateemisen Karjala-Seuran projekti suuresta Suomesta oli syntynyt heroiini- tai kokaiiniharhassa. Osa ei saanut unta. Jotkut sotilaat kertoivat nähneensä rintamalla kerrostaloja, tanssityttöjä ja kristallikruunuja – Suur-Suomi näytti heroiinihumalassa kauniimmalta ja todellisemmalta.

1930- ja 1940-luvulla halpoja heroiinipillereitä vetivät yhtä hyvin suomalaislapset kuin vanhukset. Muu maailma ei äimistellyt ainoastaan 40-luvun Suomen aseveljeyttä natsien kanssa, vaan paheksui myös Suomea jo ennen sotia 1930-luvulla heroiinin käytön vuoksi. Saksa oli aseveli myös Suomelle, kun Suomessa tarvittiin kovasti heroiinia. Kansainliitto oli yrittänyt jo aiemmin painostaa Suomea luopumaan heroiinista, mutta Suomi ei suostunut. Sodassa heroiinin käyttö riistäytyi lopulta yhä pahemmaksi. Hesarissa kerrottiin Suomen vanhasta huumeongelmasta: ”Suomi vastasi suursodan uhkaan: se alkoi vimmatusti hamstrata kovia lääkehuumeita. Puolustusvoimat teki Orionin kanssa sopimuksen. Lääketehdas sitoutui pitämään varastossaan Puolustusvoimia varten sellaisen määrän raakaoopiumia, joka vastasi 150:tä kiloa puhdasta morfiinia. - - - Talvisodan aikana Suomeen virtasi posketon määrä huumeita: Helsingin sotilasapteekkiin oli maaliskuun loppuun 1940 mennessä tullut pelkästään oopiumia 1 511 kiloa. Se tuli pääosin Amerikan Punaiselta Ristiltä ja Ruotsin valtiolta. Joulukuussa 1940 lääkintäkeskusvarastossa oli 117 000 heroiinitablettia, 469 000 morfiinitablettia, 917 kiloa oopiumia ja 351 kiloa morfiinia.”.


Sodan jälkeen heroiinia käytettiin yhä Suomessa verrattain suuria määriä.YK vaati Suomelta selitystä. Morfiinia käyttävät porukat häiriköitsivät Vanhassa kirkkopuistossa, Paavalin kirkon puistossa ja Hietaniemen hautausmaalla. YK:n päämajassa New Yorkissa paheksuttiin, että neljän miljoonan asukkaan Suomessa kului vielä sotien päätyttyä 40-luvun lopulla heroiinia vuodessa saman verran kuin muissa maissa keskimäärin 25 vuodessa. Vasta YK:n jäsenyys lopetti Suomesta heroiinin vapaan käytön ja tarjonnan. 1950-luvulla kuitenkin murtauduttiin apteekkeihin heroiinin saamiseksi.

Lopulta Suomessa päätettiin vähentää heroiinin saatavuutta tiukin ottein, ja vuoteen
1953 mennessä heroiini katosi myynnistä. Suomeen jäi joukko narkomaaneja, jotka siirtyivät muihin aineisiin. Ensimmäiset narkomaanijoukot keskittyivät lähinnä Helsinkiin. Kaikki muistavat Helsingin olympiakisoista, mutta harva tietää, että samanaikaisesti Helsingissä eli noin tuhat huumeiden käyttäjää. Koko Helsinki ei ollut kaunis.

Järkyttynyt ihmisreppanasta

Se ainut hyvä suomalainen iltapäivälehti – Iltasanomat – kertoi 30.8.2010 hyvin surullisen tiedon, jonka mukaan erityisesti lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat kokeilevat kannabista entistä useammin Suomessa. Jopa 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa. Ja aivan äskettäin 5.10.2010 se samainen ainut hyvä suomalainen iltapäivälehti – Iltasanomat – kertoi San Josessa työskentelevän huumepoliisin toivottoman kokemuksen: poliisi luovutti, hän ei uskonut huumeiden vastaiseen sotaan, taistelu olisi hävitty. Äskettäin syksyllä on myös mm. Nurmijärvellä ja Klaukkalassa on koettu kauhua ”huumeisen Klaukkalan” tähden.

On erheellistä luulla, että Suomi ja suomalaiset olisivat poikkeava kansa, joka raittiisti, rehdisti ja ahkerasti käy koulunsa ja tekee työnsä. Täällä on ollut isoisien ja –äitien aikana huume- ja päihdeongelma; täällä on ollut omien vanhempien aikana ongelma; täällä on ongelma yhä edelleen ja tämä ongelma koskettaa nyt yhä useampi koululaisia ja opiskelijoita. Minä kiitän Jumalaa siitä, että olen saanut kasvaa raittiissa kodissa ja urheiluharrastusten parissa: terveellinen elämäntapa määritti elämisen ihanuuden. En tiedä, miten ongelma voitaisiin nyt poistaa Suomesta. Olen vain järkyttynyt tänään näkemästäni ihmisreppanasta: nuoresta naisesta, joka ei kestänyt kouristusten tähden edes rullatuolissa. Mietin tuota naista, panin käteni ristiin ja rukoilin, että sinut on ihmistärakastava Jumala luonut ihmiseksi, antanut elämän lahjaksi ja sinun tuomiosi sovitukseksi on Jeesus Kristus kuollut sijaisuhrina ristillä. Miksi, miksi tuo elämää tuhoava elämän valinta?






- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)