tiistai 30. syyskuuta 2014

Miksi EU ja Suomi vaikenevat, vaikka Ukraina tahtoo estää kansanmurhan rikostutkinnan

EU ja Suomi ovat täysin vaienneet, vaikka Ukraina tahtoo estää kansanmurhan rikostutkinnan. Venäjän Federaatio tutkimuskomitea aloitti 29.9.2014 tutkimuksen Itä-Ukrainassa tapahtuneesta kansanmurhasta. Kuitenkin rikostutkintaan vastaukseksi – tai suorastaan tutkinnan estämiseksi  –  Ukrainan valtakunnansyyttäjä aloitti 30.9.2014 rikosoikeudenkäynnin Venäjän Federaation tutkimuskomiteaa vastaan, koska nämä ”edistäisivät terroristijärjestön toimintaa”, ”puuttuisivat lainvalvontaviranomaisten toimintaan” ja ”häiritsisivät valtiollisten viranomaisten toimintaa”. Täten Venäjän Federaation tutkimuskomitean toiminta olisi Ukrainan rikoslain vastaista. Ukrainan valtakunnansyyttäjän mukaan Venäjän Federaation tutkimuskomitea ”puuttuu laittomasti Ukrainan lainvalvontaviranomaisten ja Ukrainan puolustusvoimien toimintaan”.[2]

Kuvassa  Ukrainan armeijan 17.8.2014 ampuma OTR-21 Totška -taktinen ohjus

Eilen maanantaina 29. syyskuuta Venäjän Federaation tutkimuskomitea oli avannut rikosasian kansanmurhasta Itä-Ukrainassa, jonka Ukrainan armeija, Kansalliskaarti ja Oikeisto sektori toimittivat venäjänkielistä väestöä vastaan. Venäjän tutkimuskomitean tiedottaja Vladimir Markin ilmoitti komitean selvittävän rikoslain artiklan 357 rikosta kansanmurhasta Luganskissa ja Donentskin kansantasavallan alueella. Venäläisten tutkijoiden mukaan Venäjän kansalaisia tapettiin Grad- ja M-22 -Hurricane (3С90) – rakentinheitinjärjestelmien ammuksilla ja Tochka-U  (OTR-21 Totška/ 9K79) lyhyen kantaman taktisilla ohjuksilla sekä muiden raskaiden hyökkäysaseiden mielivaltaisella käytöllä.[2]


Oikeustieteessä kansanmurhasta käytetään käsitettä joukkotuhonta; tietyn etnisen, kielellisen, uskonnollisen tai muun ryhmän järjestelmällistä tuhoamista. Venäjän Federaation tutkimuskomitean mukaan on syytä epäillä, että Ukrainan Oikeistosektorin ja Kansalliskaartin sekä armeijan toimet Itä-Ukrainaa vastaan täyttäisivät joukkotuhon tuntomerkit. Itse asiassa Krimin kohtalo olisi ilmeisemmin ollut yhtä hirvittävä, mikäli autonomisen Krimin väestö ei olisi toimeliaasti järjestäytynyt irrottautumiseksi Ukrainasta ja Venäjältä saapuneet ”vihreät miehet” eivät olisi turvanneet väestölle itsemääräämisoikeuden toteutumista.


Suomi on ratifioinut YK:n yleiskokouksen hyväksymän yleissopimuksen kansanmurhasta: sopimus hyväksyttiin Suomessa vuonna 1959 lailla ja ensimmäiset rangaistussäännökset joukkotuhonnasta hyväksyttiin Suomessa rikoslakiin 1974. Oikeastaan vain Amerikan Yhdysvallat teki varauman YK:n yleiskokouksen sopimukseen kansanmurhan estämiseksi. Toimivaltaisia tuomioistuimia kansamurhasta ovat tuomitsemaan sekä kansalliset tuomioistuimet että Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC). Sekä Amerikan Yhdysvallat (27.1.2000) että Venäjä (13.9.2000) ja Ukraina (20.1.2000) ovat allekirjoittaneet ICC:n perussopimuksen, mutta nämä eivät ole sitä ratifioineet. Presidentti George W. Bushin toimikaudella Yhdysvallat jopa ilmoitti, että se vetäytyy kokonaan sopimuksesta estää kansanmurhat. Venäjän Federaaton tutkimuskomitean mahdollisuutena on nyt valmistella rikostutkinta Venäjän valtiollista oikeuslaitosta varten tai tehdä valmistelevat esitutkinnat aineiston luovuttamiseksi myöhemmin Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänvirastolle. Se, mikä on erikoisinta, että EU ja Suomen valtio eivät ole yleissopimuksen allekirjoittaneina ja ratifioineina valtioina – Rooman perussäännön sopimusvaltioina – mitenkään edistäneet Ukrainan suorittaman joukkotuhon rikostutkintaa, vaikka näillä valtioilla olisi mahdollisuus toimittaa pyyntö rikostutkinnan aloittamisesta ICC:lle. Joukkotuhon rikollisuutta ja hirvittävyyttä ei tulisi katsoa läpi sormien poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja juonikkuuden nimissä!


Luhanskin kansantasavallan itsepuolustusjoukot ovat useaan kertaan kertoneet Ukrainan kansalliskaartin käyttäneen taisteluissa Grad-raketinheittimiä, mutta Kansalliskaarti on nettisivuillaan kiistänyt väitteet. Heinäkuun alussa itsenäistyneen Luhanskin kansantasavallan lehdistöpalvelu on väittänyt Ukrainan turvallisuusjoukkojen sijoittaneen Luhanskin läheisyyteen kolme Grad-raketinheitintä.[1]


Elokuussa 2014 Ukrainan armeija hyväksyi M-22 – Hurricane –ilmantorjuntaohjusjärjestelmän käytön, minkä käyttö on väitetty myös todistetuksi Yelenovskan ja Marinskan kylissä Donetskin lähettyvillä sekä Zaporoznyen tuntumassa. Lausunnossaan RIA NOVOSTI –uutistoimistolle Gorlovkan (Horlivka) miliisit syyttivät 5. elokuuta, että Ukrainan armeija käytti Hurricane-risteilyohjuksia kaupungin asuinlähiötä vastaan. Tuhotuista yksityiskodeista ja koulusta No. 1 miliisit keräsivät todisteita ohjuksen jäännöksistä.[3] Risteilyohjusten iskuista löytyi todisteita myös vanhainkodeista ja sairaaloista, joita Ukrainan armeija pommitti joukkotuhon tarkoituksessa.


OTR-21 Totškan kantama on paremmissa malleissa 120 km.[4] Ukrainalla on surullisen kohtalokkaasti todistettavasti näitä OTR-21 Totška-ohjuksia: 20. huhtikuuta 2000 ammuttiin tällainen ohjus ja 15.7. tällainen ohjus sattui kerrostaloon, jossa tappoi 3 ihmistä ja 5 henkilöä haavoittui. Ukrainan puolustusministeriö kutsui tuolloin traagista tapausta ohjausjärjestelmäviaksi. 29. heinäkuuta 2014 CNN-televisiokanava viittasi Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaisten raporttiin, joiden mukaan Ukrainan armeijan hallitsemalla alueella oli käytetty useita lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia, todennäköisemmin OTR-21 Totška –ohjuksia.[5][6]   Venäläinen televisiokanava näyttikin 17.8.2014 Ukrainan armeijan ampuman OTR-21 Totška –ohjuksen jäänteitä Luganskin alueelta.





[4]  

[5] Американские СМИ сообщают о применении украинскими военными баллистических ракет в зоне АТО http://www.dialog.ua/news/11119_1406654333

 

[6] СМИ: Украинские власти выпустили три баллистические ракеты по району крушения Boeing http://supermnenie.mirtesen.ru/blog/43845243920/SMI:-Ukrainskie-vlasti-vyipustili-tri-ballisticheskie-raketyi-po?page=15#42994890151



Kirjoittaja kävi elokuussa 2014 datshalla syömässä saslikia kahden "vihreän miehen" ja heidän perheidensä kanssa. Nuo "veljet" turvasivat Krimin kansan itsemäärämisoikeutta ja pelastivat heidät Ukrainan toimittamalta joukkotuholta. Kuvassa matkalla datshalle. 

Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)


maanantai 29. syyskuuta 2014

Torsti Sirénin Facebookissa epäluulon kylvöä suomalaista valtaväestöä vastaan

Ensiksi tahdon tehdä korjauksen aiemmin kirjoittamaan tietoon, jonka mukaan MPKK:n Strategialaitoksen esimies Torsti Sirén olisi jo nyt työtön, vaan ilmeisemmin kävi kuitenkin niin onnettomasti, että hänen läksiäisiään ainoastaan juhlittiin etuajassa. Minä olin kovasti innostunut Jussi Niinistön lausuman kritiikin jälkeen, että sotaisaa politiikkaa saarnaavat upseerit olisi saatu jo vihdoin järjestykseen! Kaiken muun ohessa Torsti Sirén on korjannut Facebook-sivullaan kyseistä väärää ennenaikaista toivekuvaani. 

Muistettakoon, että Torsti Sirén on ollut myös mitä ivallisin ja äänekkäin räksyttämään Suomen hallitusta vastaan ”suomettuneisuudesta”.[1] 


Näin ollen voin myöntää, ettei onnellisuuteni ole sittenkään ihan täydellinen. Sirénin sivustolla kirjoitetaan myös kaikenlaista muuta, mikä antoi taas merkityksen meikäläisen - pienen suomalaisen miehen - alkavaan viikkoon. 

Ilmeiseltä vaikuttaa, että Nato-propagandistien tarkoituksena on kaiken älynsä ja sielunsa pahuuden voimalla rakentaa epäluuloa niitä suomalaisia vastaan, jotka eivät suostu Nato-propagandaan vaan myös asettavat kriittisiä vastakysymyksiä. 

Itse asiassa hämärät suhteet ja henkilökohtaiset hyödyt näyttäisivät sanelevan enemmän Nato-propagandistien motivaatiota kuin Venäjään rauhanomaisesti ja Natoon kriittisesti suhtautuvia Suomen kansalaisia!

Psykologi Jouni Mankonen: ”Psyko-sosiaalinen prosessi”

Torsti Sirénin Facebook-keskusteluketjussa helsinkiläinen psykologi Jouni Mankonen käyttäytyy hyvin ammatillisesti ja soveltaa suuren oppineisuutensa mukaisesti teoriaansa ”psyko-sosiaalisesta prosessista”, kun hän tekee analyysinsä ”näistä Molareista, Hellevigeistä, Bäckmanneista jne” (psykologi käyttää monikollisia muotoja). 



Mankonen, jota en ole koskaan tavannut ja jonka kanssa en ole koskaan keskustellut suullisesti tai sähköpostin välityksellä tai muutoinkaan, näyttää ilmeisen ammatillisen osaamisensa todeten kehityskulun näistä ihmisistä, jotka ”pikku hiljaa ajautuu marginaaliin, radikalisoituu ja saa muiden kuin pienen lähipiirinsä vihat niskaansa”. Niin Mankonen päätyy ammatillisesti diagnoosiin: ”Mä en usko että noin yllämainitut tyypit saa mitään rahoitusta tms. Ne ovat vain käyneet läpi psyko-sosiaalisen prosessin jossa ne samaan aikaan vihaa enemmistö että tarvitsee enemmistöä. Jos ne olisi vain älyllisellä tasolla täysin eri mieltä Suomalaisen enemmistön kanssa niin, ne vaan jossain vaiheessa kyllästyisi ja muuttaisi täältä pois tai muuten vain niitä ei enää kiinnostaisi koko inhoamansa Suomi. Mutta ei, ne vihaa yhteiskuntaa mutta samalla ne tarvitsee sitä inhoa jota yhteiskunta heille osoittaa. Ikään kuin ihmisten halveksunta vastaisi heidän elämän mielettömyyden kokemukseensa ja antaisi sille merkityksen” (kirjoitusvirheet psykologi Mankosen).

Niin etevä ja taidokas ammattimaisuuden työnäyte psykologi Jouni Mankoselta, joka ei ole edes koskaan tavannut ketään mainitsemistaan ihmisistä, ei myöskään minua! Vain tosi psykologi pystyy tuollaiseen diagnoosiin sellaisen aineiston varassa, joka Mankosella on ollut käytettävissä Sirénin toimittamana! Pientä jatkotyöskentelyä luonnollisesti tarvittaisiin Mankosen käsitteiden käytölle. Autan tässä mitä nöyrimmin ammattipsykologia siinä pulmassa, että hän ei ole kuitenkaan koskaan tavannut minua.

”Suomalainen enemmistö?”

Onhan se aivan totta, että eräässä mielessä minua voisi luokitella marginaaliin ajautuneeksi ihmiseksi. Diagnoosia sopisi myös täydentää sillä, että meitä työttömiä on noin puoli miljoonaa Suomessa. Meillä on siis suhteellisen iso marginaali. Yli puolet äänestysoikeutetuista ei äänestä EU-vaaleissa. Selvä enemmistö suomalaisista ei pelkää Venäjää eikä halua Nato-jäsenyyttä. Kutsutaanko enemmistöä marginaaliseksi väestöksi, joka olisi siis radikalisoitunut jos ja kun sillä on tällä tavalla erilaiset näkemykset kuin muutamalla Nato-propagandaa ja ryssävihaa saarnaavalla upseerilla tai iltapäivälehdistöllä? Nämä pienet tarkennukset Jouni Mankonen voisi tehdä ammattilaisuutensa suuren taidonnäytteeseen, psykologiseen profilointiin.

Mitä tulee sitten ”Suomalaiseen enemmistöön”, jonka psykologi Jouni Mankonen kirjoittaa kummasta syystä kieliopin vastaisesti isolla kirjaimella ikään kuin palvoen jotain ”Suomalaisuutta” puolijumalana tai pyhyytenä, niin todellisuudessahan ”suomalainen enemmistö” ei ole osoittanut innostusta EU-vaaleja kohtaan eikä Nato-jäsenyyttä kohtaan.  Siksi ihmettelen hiukan sitä, missä suhteessa Mankonen laittaa minut ”Suomalaista enemmistöä” (isolla etukirjaimella) vastaan.

Kuka oikeasti inhoaa Suomea?

Myös käsitteellisesti psykologi Jouni Mankonen voisi tarkentaa, mitä tarkoittaa ”älyllisellä tasolla täysin eri mieltä Suomalaisen enemmistön kanssa”. Mitä asioita tähän täyteen erimielisyyteen kuuluisi? Edelleen kiinnostaisi sekin, mitä psykologi Jouni Mankonen tarkoittaa väitteellä ”koko inhoamansa Suomi” ja ”vihaa yhteiskuntaa”. 

Mitä on ”yhteiskunnan vihaaminen”, jos henkilö maksaa veronsa, huolehtii lapsiensa hyvinvoinnista, elää raittiisti ja pukeutuu suhteellisen tavanomaisesti sekä kävelee suojatien yli vain vihreän valon palaessa? Onko Mankoselta jäänyt havaitsematta, että ainakin meikäläinen ihmispolo rakastaa Suomen sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa? Ainakin olisin tahtonut kuulla ammattilaispsykologilta nerokkaat analyysit siitä, mitä ”yhteiskunnan vihaaminen” sisältää arkiselle kielelle käännettynä, sillä eihän meikäläinen vähäosainen laitakaupungin syrjäytynyt mies oikein ymmärrä noita käsitteiden komeaa maailmaa, jonka varassa Mankonen määrittää minua.

Erityisesti tahtoisin kysyä sitä, kuka oikeasti vihaa Suomea? Vihaavatko Suomea ne Nato-houkat, jotka myyvät koko Suomen historian, väestön ja maa-alan Amerikan Yhdysvaltojen geopolitiikan tarpeisiin oman henkilökohtaisen ura- ja palkkatoiveen tähden, vai ne Suomen kansalaiset, jotka enemmistönä vastustavat sotilaallista liittoutumista sotilasliiton kanssa ja tukevat rauhanomaisia ystävällisiä suhteita Venäjään?

Psykologi Mankosen mukaan ”ne tarvitsee” – tarkoittaen ilmeisemmin myös meikäläisen pitkäaikaistyöttömän köyhäparan lisäksi suhteellisen hyväosaisia Jon Hellevigiä ja Johan Bäckmania – ”sitä inhoa jota yhteiskunta heille osoittaa”, sillä tällöin ”ihmisten halveksunta” vastaa ”heidän elämän mielettömyyden kokemukseen ja antaa sille merkityksen”.  

En osaa yhtään arvata, missä määrin Hellevigin ja Bäckmanin kokemus elämänsä mielettömyydestä on edes toteutunut, sillä en ole tavannut noita erinomaisia Venäjä-spesialisteja jo vuosiin. Olen kuitenkin omasta puolestani tosi kiitollinen, että Mankonen on tuonut esille tuon elämän mielettömyyden kokemuksen, jossa itsekin kurjistun päivästä toiseen. Sen vuoksi nämä Torsti Sirénin ja hänen seuraajiensa kipeää tekevät analyysit antavat elämälleni sellaisen merkityksen, että taas tänään voin varhaisesta aamusta alkaen tuntea voimieni paluun uusiin taisteluihin: varokaa siis fasistit!  Kunpa tällaisia raikkaita aamuja olisi monta viikossa!

Miksi en muuta Venäjälle?

Psykologi Jouni Mankoselta on jäänyt vain eräs pieni sivuseikka havaitsematta analyysinsä taustatekijänä, mutta tätä älköön pidettäkö kritiikkinä hänen ammattimaisuuttaan vastaan psykologina: kyse siitä, miksi joku on muuttanut tai ei ole muuttanut pois täältä Suomesta, jonka ”yhteiskuntaa” nämä ihmiset ”vihaisivat”. Mankonen selittää ”psyko-sosiaalisen prosessin” avulla sitä, miksi ”Molarit, Hellevigit ja Bäckmanit” eivät ole muuttaneet pois Suomesta. Hellevig ei kuitenkaan tiettävästi asu edes Suomessa. Bäckman näyttää viettävän suuren osan vuodesta muualla kuin Suomessa. Täten Mankosen tuomio kohdistuu todenperäisemmin vain minuun, mutta myös tällöin pieni sivuseikka jää havaitsematta. 

Ehkä psykologi unohti korkean palkkansa lumoissa sen näkökulman, joka köyhällä ihmisellä vaikuttaa elämään. Miten suomalainen pitkäaikaistyötön ihminen voisi muuttaa köyhyydessään toiseen maahan? Hänellä ei ole varaa usean tuhannen euron muuttokuormaan. Hänellä ei ole varaa asunnon vuokraamiseen toisessa maassa. Hänellä ei ole varaa jättäytyä yhtään päivää suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Hänellä ei ole edes oikeutta asua esimerkiksi Venäjällä pysyvämmin ilman työlupaa ja sen mukaista oleskelulupaa. Mistä hän rakentaisi siis toimeentulonsa toisessa maassa? Siksi Suomessa pysymisen syynä ei ole sittenkään niin paljon tuo ”psyko-sosiaalinen prosessi” saadun halveksunnan suuresta eksistentiaalisesta henkilökohtaisesta tarpeellisuudesta itse kullekin, vaan enemmän taloustilanteen kylmät rationaaliset tekijät. Tätä älköön kuitenkaan tulkitko mitenkään psykologi Jouni Mankosen ammatillisen pätevyyden kyseenalaistamiseksi, vaan ainoastaan tarkentavaksi lisänäkökulmaksi.

 Mistä on kyse herra ja rouva kapteeni Vaahtovuon epäluulon kylvössä toimeentuloani kohtaan?

Kapteeni Eerika ja Janne Vaahtovuo peukuttavat tykkäämisensä Mankosen psyko-sosiaalisen prosessin kuvailulle, mutta osoittavat kommenteissaan myös tyytymättömyyttä sitä kohtaan. Tällä kertaa rouva Vaahtovuo viittaa siihen, että minä ´jaksan jankuttaa olematonta rahatilannetta ja silti käyn säännöllisesti (ainakin omien juttujensa mukaan) Venäjällä, ajan sinne ihan kunnollisella autolla, vien lapset aktiivisesti harrastamaan ja vielä lomailen perheeni kanssa´. Eläkeläissetä Pauli Saarinen ja nettimaailman neroksi itsensä kokeva Panu Höglund tykkäävät tuosta epäluulon kylvöstä, jota rouva ja herra Vaahtovuo ovat toistuvasti levittäneet toimeentuloani kohtaan. Vaahtovuo on usein kirjoittanut Facebook-sivullani, että hän ei usko toimeentuloni jäävän työttömyyskorvaukseen.

Herra ja rouva Vaahtovuon täytyy väistämättä tietää, että puoli miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista elää yhtä niukoissa oloissa kuin minäkin. Kun lukuun ei lasketa päihdeongelmaisia, niin valtaosa näistä köyhistä suomalaisista rakentaa niukkuudessaan elämän, jossa he huolehtivat lapsistaan, monella on myös jonkinlainen auto, halvat matkat ovat mahdollisia. Aiemmin minulla oli keskiluokkaan kuuluvat uudehkot  BMW 535, ML-sarjan Mercedes-maasturi, S-sarjan Jaguar ja RX-sarjan Lexus-maasturi yms., mutta nyttemmin minun piti luopua paremmasta autosta ja vaihtaa halpaan kulkuvälineeseen. Niin myös monella työttömällä tuttavalla on vastaava tai parempi auto kuin minulla. Millainen auto olisi kapteenien mukaan sopiva pitkäaikaistyöttömälle, jos nykyistä autoa pitää määritellä erityisesti sanoilla "ihan kunnollisella autolla"? Mitä kapteenipariskunta edes tietävät autostani?

Mistä on siis kyse herra ja rouva kapteeni Vaahtovuon epäluulon kylvössä toimeentuloani kohtaan? Tarkoituksena on kyseenalaistaa suomalaisen riippumattoman köyhän ihmisen vilpittömyys tässä tilanteessa, jossa köyhä kysyy pikemmin toimeentuloa hengissä säilymistä varten ja tahtoo rauhan rakentajia Venäjä-suhteille kritisoiden täten Nato-propagandistien vihakampanjoita. Kyse on demokraattisten oikeuksien tukahduttamisesta, johon Nato-propagandistit tahtovat manipuloida poliittista järjestelmää ja kansalaismielipidettä. Ensinnä demokraattiset oikeudet tukahdutetaan väitetyiltä Kremlin trolli-armeijalta ja oikeuksiaan vaativilta venäläisiltä maahanmuuttajilta. Sen jälkeen demokraattiset oikeudet tukahdutetaan köyhiltä suomalaisilta, jotka eivät suostu Nato-intoiluun ja ryssävihaan, vaan sitä vastoin kysyvät hyvinvoinnin ja toimeentulon puolesta. Nämä jälkimmäisetkin leimataan vilpillisiksi maksetuiksi Kremlin sanansaattajiksi!

Mitä tulee Venäjän matkoihini, niin omalla autolla on halvempaa matkustaa Pietariin ja takaisin kuin ruuhka-aikaa kaksi kertaa lähteä Itä-Helsingistä autolla Espooseen ja tulla takaisin. Silti Suomen valtio katsoo, että työttömän työvoiman on kyettävä tuollaiseen ja suurempaan matkustamiseen palkattoman koulutuksen tai ”harjoittelun”  hyväksi säännöllisesti. 

Tänään maanantaina 29.syyskuuta 2014 oli hyvin tyypillinen pankkipäivä. Ostin bensa-asemalla Mastercard-velkakortilla bensaa 10 eurolla: bensaa tarvitsen pojan erästä harrastusmatkaa varten tänään ja keskiviikkona. Enempää en uskaltanut tehdä velkaa. Tämän jälkeen siirsin Visa-velkatililtä 39 euroa velkarahaa käyttötilille ja OP-joustoluotto-tililtä 17 euroa velkarahaa käyttötilille.  OP-joustoluottotilille jäi käyttövaraa 1 euro ja Visa-velkatilille 59 senttiä. Niin sain käyttötilille riittävästi rahaa, jotta voin maksaa Suomen palloliiton Uudenmaanpiirin leirimaksun pojan jalkapalloharjoittelua varten (35 €) ja karhukirjeellä jo muistetun puhelinlaskuni 30,44 €. Kun maksoin velalla nuo laskut, niin käyttötilille jäi rahaa 2,76 €. Huomenna tiistaina voin tehdä Kelaan uuden anomuksen työmarkkinatuen maksua varten. Raha saapuu torstaina 2. lokakuuta. Silloin minä voin maksaa yhden päivän myöhässä pojan jalkapalloseuran loppukauden harjoittelumaksun ja varustemaksun. Rahaa jää myös se muutama kymmenen euroa, jotta voin ajaa autolla Pietariin – uskoipa kapteeni Eerika Vaahtovuo tai ei matkustamistani Venäjälle. Mahdollisesti hän ei lainkaan usko, että olen käynyt Venäjällä.  


Mistä on kyse Torsti Sirénin ja kaveripiirinsä vapaussoturin valloituslaulussa ”ryssien valtaa” vastaan?

Eilispäivän ja tämän päivän aikana epäluulon kylvö meikäläistä pitkäaikaistyötöntä suomalaista miestä kohtaan on jatkunut Torsti Sirénin – Suomen johtavan informaatiopsykologisen sodankäynnin taistelijan – Facebook-sivulla lähes sadan kommentin verran. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Sirén kaveripiirinsä kanssa kohdistaa huomionsa tähän yhteen ja samaan vähäisimpään pitkäaikaistyöttömään suomalaismieheen. Sotilaiden kiinnostuksella ei pitäisi olla mitään sotilasstrategista tarkoituksenmukaisuutta. Keskusteluihin osallistui tällä kertaa kuitenkin Torsti Sirénin ohessa myös Juha Puistola, Eerika Vaahtovuo, Janne Vaahtovuo ym.

En itse voinut osallistua tuohon keskusteluun, sillä  jo aiemmin suljin oman Facebook-sivuni. 

Sirénin tukemaa parjauskampanjaa ja epäluulon kylvöä sopisi arvioida siitä informaatiopsykologisesta näkökulmasta, mikä olisi epäluulon kylväjien mahdollinen tarkoitusperä:
(a) kääntää huomio pois ryssävihaa ja russofobiaa saarnaavien Nato-haukkojen omista rahallisista verkostoista ja sidosryhmäsuhteista;
(b) kaikkinaisen moraalisen halveksunnan avulla eliminoida kansalaisyhteiskunnan demokraattisia vapauksia ja perustuslaillisia oikeuksia käyttävät suomalaiset, mikäli nämä suomalaiset osoittautuvat ryssävihaa saarnaavia Nato-haukkoja vastaan kriittisiksi.

Nato-haukkojen toiveena on, että eihän kukaan suomalainen ihminen tahtoisi tuntea itseään marginaaliseksi houkaksi, jollaiseksi kuitenkin juonikkaasti ja kavalasti Sirén ja hänen kaveripiirinsä leimaavat minut ja meikäläistä paljon osaavammat ihmiset pelkästään sillä perusteella, että meikäläiset eivät liity Torsti Sirénin kaveripiiriin ja vapaussotureiden valloituslauluun ”ryssien valtaa” vastaan.




[1] Juha Molari 21.9.2014. Maanpuolustuskorkeakoulussa syytetään Suomen hallitusta suomettuneeksi. http://juhamolari.blogspot.fi/2014/09/maanpuolustuskorkeakoulussa-syytetaan.html



Kirjoittaja elokuussa 2014 Pietarin valtiollisen finanssi- ja ekonomiyliopiston edustalla. Tässä koulussa opiskelin vuosina 2003-2004.

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

MPKK:n Strategialaitokselta työttömäksi joutunut Torsti Sirén puolustelee maisteri Hanna Smithin epäluulokampanjaa venäläisiä vastaan

Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitokselta äskettäin työttömäksi joutunut, todennäköisesti poispotkittu upseeri, Nato-kiimastaan ja ryssävihastaan kansainvälisestikin tunnettu, ex-everstiluutnantti Torsti Sirén ei osoittanut pientäkään myötätuntoa meikäläistä työtöntä kohtaan, vaan viritti epäluuloa ja vääriä ajatuksia minun blogiini ja toimiini liittyen.  Sirén ei pitänyt siitä, että olin arvostellut Hanna Smithin menettelyä: mielestäni Smith tukahdutti kansalaisvapauksia ja demokraattisia oikeuksia, kun leimasi venäläiset maahanmuuttajat, mikäli nämä kertoivat Suomessa kohtaamistaan ongelmista.

Sirén joutui jättämään Strategialaitoksen muutama kuukausi ennen kuin Puolustusvoimien organisaatiouudistuksessa laitos sulautuu uusiin systeemeihin.  Poliittinen johto ei ilmeisemmin tykännyt, että arvoisa upseeri Sirén oli erikoistunut aamusta yöhön lähinnä Facebook-kirjoitteluunsa ja iltapäivälehtien lööppien sotastrategiaan. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö iski hyvin voimakkaasti sellaisia upseereita vastaan, jotka tekevät julkisuudessa upseereille sopimatonta politiikkaa. Sirén oli ollut toistuvasti luomassa suomalaisiin mielikuvia ”uudesta talvisodasta”.

Strategialaitoksen entisen esimiehen Torsti Sirénin virittämän Facebook-keskustelun yhteydessä lausutaan aivan vääriä olettamuksia minun elämästäni ja vakaumuksestani, vaikka virheisiin ja epäluuloon ei pitäisi olla mitään perusteita. Ilmeisesti noiden herätettyjen keskustelujen tarkoituksena on nimenomaisesti kääntää huomio pois niistä kriittisistä kysymyksistä, joita olen tehnyt blogissani maisteri Hanna Smithin motiivien ja sidosryhmien tunnistamiseksi.  Hanna Smith oli antanut Iltalehdelle lausuntoja, joissa luotiin uhkakuvia niiden venäläisten maahanmuuttajien johdosta, jotka mahdollisesti kertovat ongelmistaan Venäjän valtiolle.

Mikä Hanna Smith –kommentissani ärsytti suomalaisia Nato-propagandisteja?

Olen muistuttanut siitä, että Hanna Smith ei ole harjoittanut opintojaan, elänyt tai tehnyt töitä Venäjällä, jonka asiantuntijana hänet kuitenkin esitellään Suomessa. Sitä vastoin Smith rakensi asiaa koskevia verkostoja Birminghamissa (ei sijaitse Venäjällä). Terrorismiin liittyvää asiantuntemusta varten lienee ollut eduksi tämä Birmingham, jossa myös Secret Intelligence Service MI6 pitää keskustaan kansainvälisten tiedustelupalvelujen moninaisia tehtäviä varten.[1] Brittitiedustelun tukikohta Powergenin rakennukset sijaitsevat West Midlandsissa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Solihullin rautatieasemalta.[2] Lähin kaupunki on Birmingham, jossa Hanna Smith opiskeli kansainvälisiä suhteita ja terrorismin ilmiötä. Hanna Smith ei ole koskaan tehnyt julkisesti selvitystä siitä, miten hän vältti Birminghamissa terrorismi-ilmiön opinnoissaan suhteet brittitiedusteluun ja miten mahdolliset vaikutussuhteet edelleen näkyvät hänen toiminnassaan.

Äskettäin Iltalehden ja Hanna Smithin tarinoissa kuvattiin venäläiset immigrantit uhkiksi, jopa turvallisuuspoliittisiksi uhkiksi – ainakin silloin, mikäli nämä venäläiset eivät vaikene Suomessa kohtaamistaan ongelmista, vaan puhuvat niistä avoimesti. Muistutin blogissani, mikä ilmeisesti ärsytti Siréniä, että Hanna Smithin menetelmä epäluulon virittämiseksi yhteiskunnallisesti valveutunutta venäläistä vastaan, muistuttaa valitettavalla tavalla Viron suojelupoliisin (KAPO) toimintaa venäläisiä ja venäjän kieltä vastaan.[3] Mielestäni olisi erittäin toivottavaa, että venäläiset maahanmuuttajat kertoisivat huomattavasti avoimemmin ongelmistaan Venäjän hallinnolle, koska suomalaiset tiedotusvälineet, viranomaiset ja poliitikot eivät kunnioita venäläisten oikeuksia: liian useat venäläiset vaikenevat. Puhuminen ei tarkoita sitä, että kaikista asioista tulisi valtakunnallisia tai kansainvälisiä uutisia, vaan asioihin voidaan paneutua myös älykkäästi ja arvokkaasti. Ennen kaikkea tekee suomalaisille erittäin hyvää tiedostaa, että ryssävihasta raportoidaan Vladimir Putinille! Niin ehkä suomalaiset oppisivat kunnioittamaan sivistyneemmin lähimmäisiään täällä keskuudessamme.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja komentaja Juha-Antero Puistola liittyi virkansa ja henkensä nimissä sekä mahdollisten muiden sidonnaisuuksien johdosta entisen kollegansa Torsti Sirénin kampanjaan meikäläisen pitkäaikaistyöttömän mitätöimiseksi. Xtrem Median johtaja ja perustaja Pasi Pietarinen ilmoittautui aivan Virosta asti mainittujen soturien rinnalle. Ihmettelen vaan, miten Pietarisen Xtrem Median liikesuhteet onnistuvat Venäjän osalta, kun mies ei osaa venäjää eivätkä hänen asenteensa ole mitenkään sivistyneet.

Olen riippumaton ja vapaa suomalainen mies

Terveystieteen maisteri Anne-Marie Vartti lausui edellä mainittujen vahvojen miesäänien jälkeen epäilynsä, että ”rajantakaa” voisi ”pukata jotain keikkaa”. Tällä hän viittasi nimenomaisesti meikäläiseen pitkäaikaistyöttömään suomalaismieheen ja mahdolliseen toimeentuloon. Vartti kysyi epäluuloa virittäen, ”onko molari koskaan esitellyt sidonnaisuuksiaan”.  Valitettavasti tämä Vartti (naisen ihan oikea sukunimi) ei ollut lukenut lainkaan tarkkaavaisesti Nato-kiimaisten miesten ja naisten ärsytyskynnyksen ylittänyttä blogikirjoitustani maisteri Hanna Smithistä. Tuon blogin lopussa ilmoitin sidonnaisuuteni – tai paremmin sanottuna sidonnaisuuksien täydellisen puuttumisen: ”pitkäaikaistyötön, poliittisesti väritön ja sitoutumaton suomalainen rutiköyhä mies”.[3] Osaava ihminen ymmärtäisi tehdä johtopäätökset vähistä sanoistani: ainoa sidonnaisuuteni on KELA:sta saatava työmarkkinatuki. Olen riippumaton ja vapaa ihminen kritisoimaan tai rakastamaan Venäjään niin kuin itse koen omassatunnossani oikeaksi!

Facebook-sivuani jo ainakin puoli vuotta uskollisesti lukenut kapteeni Janne Vaahtovuo, ilmeisemmin jopa loukkaavan Verkkomeedio-sivuston kirjoittajaksi ja perustajaksi äskettäin paljastunut upseeri, osoitti kunnioittavan kommenttinsa: hänen mukaansa ”Mikko Elo on huomattavasti surullisempi tapaus”. Jopa itsensä työttömäksi Nato-kiimassa saarnannut Torsti Sirén peukutti Janne Vaahtovuon arviolle. Minä koin yllätyksen, että minua ei pidetty sittenkään ihan kaikkein surkeimpana koko maassamme, vaikka en kyllä ole yhtään iloinen Eloa vastaan esitetyistä aiheettomista halventavista arvioista. Miksi eivät suomalaiset voisi ja saisi olla myös ihan vapaasti eri mieltä kuin iltapäivälehtiemme ja muutamien Nato-kiimaisten upseerien päivittäinen propaganda?  Mitä tulee Facebook-sivuihini, niin olen sulkenut Facebook-sivuni, sillä minulla ei ole mitään merkityksellistä jaettavaa informaatiota noiden sivustojen avulla eikä koko maailman tarvitse tietää, milloin pelaan jalkapalloa poikieni kanssa tai milloin olen missäkin kaupungissa. 

Paljastettakoon kuitenkin nyt Facebook-sivujeni puuttuessa, että tänään pojallani oli jalkapallo-ottelu, jonka he voittivat niin kuin kaikki piirisarjan pelinsä tämän syksyn aikana. Tämä oli sarjan viimeinen ottelu. Piirisarjan maaliero oli joukkueen hyväksi noin 60-6. Poikani teki tänään joukkueensa ensimmäisen maalin. Mielestäni hän pelasi ihan mainiosti, ja erityisesti ensimmäisessä erässä hän oli todella paha uhka vastustajalle. Toisessa erässä joukkue ei jakanut hänelle riittävästi syöttöjä, vaikka hän oli etsinyt loistavat paikat tehdä lisämaaleja. Kaksinkamppailut hän voitti ja jaksoi juosta hyvin, syötöt olivat myös tarkkoja ja juonikkaita aivan pelin loppuun saakka.

Maksetut propagandistit ja hyödylliset idiootit

Kapteeni Janne Vaahtovuo esittää puhtaan arvauksensa, että ”maksettuja” (ilmeisesti Venäjän maksamia) olisi ”vain muutama, mutta nämä muutamat johdattelevat keskusteluja ja saavat sitten varsinaiset hyödylliset idiootit mukaan lauluun”. Torsti Sirén liittyy arvioon. En tiedä, miten on maksusuhteet Nato-propagandistien puolella. Vaahtovuo ja Sirén olisivat olleet noita suhteita huomattavasti tietävämmät paljastamaan kuin spekuloimaan Venäjä-myönteisten ihmisten rahoitussuhteilla. Vaahtovuo jätti myös lausumatta, miten ”maksetut” ja ”hyödylliset idiootit” menisivät nyt käsiteltävissä tapauksissa. Omasta puolestani myönnän itseni pikemmin idiootiksi, joka olisi jopa hyödyllinen, kuin maksetuksi sanansaattajaksi: idiootti parasiitti, joka pitää meidän surkeimmassa asemassa elävien suomalaisten puolta sen sijaan että hehkuisi jossakin Venäjä-pelossa Nato-tarpeita kuvitellen.

Kilpiset-yrityksen toimitusjohtaja Kari Kostiainen opastaa tällä kertaa Sirénin lukijakuntaa harhaan, kun esittää väitteen ”Molarin ja Elon ryhmistä ja heidän kannattajista”, joita yhdistäisi ”kovin vasemmistolaisuus” ja ”vasemmistolaisuus jo NL:n aikana”. Heidi Leppikoski uskaltautui ansiokkaasti kyseenalaistaa edellisten kirjoittajien näkemyksiä ja moittia Kokoomuksen sekoomushallitusta ja Ylen yhtäkkistä Venäjä-pelottelua ja Natokiimaa. Itse asiassa minulla ei ole edes mitään ”ryhmää”, jossa olisin tai johon kuuluisin. Olen ihan surkea yksinäinen pieni ihminen itäisestä Helsingistä, mutta silti pyydän oikeutta ja laupeutta vähäisen elämämme hyväksi!

Kilpiset-yrityksen toimitusjohtaja opastaa todellakin harhaan, sillä minun julkisia kirjoituksiani olisi voinut analysoida huomattavasti tarkemmin; esimerkiksi liiketalouden ja kansantalouden aiheita olen käsitellyt monissa julkaistuissa kirjoissa ja lehtijutuissa.  Myöskään minulla ei ole mitään ”NL:n aikaista vasemmistolaisuutta”. Sirénin FB-jengi voisi tarkistaa NL:n aikaisen poliittisen taustani varsin hyvin Arto Luukkaselta, joka kantoi lukiovuosina kommunistisen vallankumoustaistelijan rintanappeja, mutta minä en kantanut: minä en liittynyt poliittisen idealismiin. En sinänsä halveksi häntä rintanapin tähden, jossa on tiettävästi sama vakaumuksen henki kuin toveri Abdullah Tammen videoitten toistuvalla punaisella taustakuvalla. Sellainen oli Arton tausta, mutta ei minulla! Tietysti olen kiitollinen, että Suomen yhteiskuntajärjestys ei ole aivan niin kapitalistinen kuin Venäjällä: Suomessa saan kuitenkin työmarkki, jonka avulla ihmispolo voi temppuilla kuukaudesta toiseen. Venäjällä saatava tuki olisi paljon vähäisempi. Suomi on kuitenkin päättänyt verovaroilla elättää köyhiä .

Eniten minua harmittaa, että Suomen kansantalouden ja yhteiskuntapolitiikan hurja alasajo tapahtuu niinkin hiljaisella hyväksynnällä kuin on tapahtunut, kun samanaikaisesti on julkisuudessa viritetty suurtakin Nato-tarvetta (maksaisi vielä enemmän kuin nykyisen järjestelmän ylläpito), yhä suurempaa EU-vastuuta (rahanmenoa) ja keksitty kaikenlaisia Venäjä-uhkia. Noista jälkimmäisistä aihepiiristä sopisi luopua aivan kokonaan ja tajunta saisi täyttyä Suomen sisäpolitiikan surkeasta tilasta!!!

Kutsukoon ”vihamieheni” siis minua ”hyödylliseksi idiootiksi” sillä perusteella, että pelkän omantunnon ja vilpittömän lähimmäisrakkauden velvoittamana en suostu vihaamaan Venäjää ja sen valtiojohtoa niin kuin Suomen media länsimaisessa ohjauksessa tahtoisi opastaa kaikkia suomalaisia.

Paha manipulointi tulee ilmi…

Iloisiakin uutisia tapahtuu maailmassamme! Nato-hirmujen ja ryssävihassa intoilevien ryhmäkuntien elämä ei suinkaan ole voittokulkua! 

Kirjoitin 17. syyskuuta EU:n Vihreiden johtajan Rebecca Harmsin (Heidi Hautalan hyvän kaverin) kummista ja vakavista hyökkäyksistä Venäjän journalisteja vastaan, joita hän nimitti Venäjän hallituksen ”tiedottajiksi” ja siksi mahdollisiksi EU:n mustalle listalle! Kommentoin myös Facebookissani, että Harms saisi itse joutua mustalle listalle ja hänen Venäjälle pääsy tulla estetyksi niin kuin muutaman muunkin henkilön pääsy. Minä en voinut tietää niin kuin Rebecca Harms ei myöskään itse tietänyt, kun hän oli torstaina 25.9.2014 matkustamassa Venäjälle oikeudenkäyntiä seuratakseen, että hän oli joutunut Venäjän laatimalle mustalle listalle. Moskovassa lentoaseman rajavartiopisteellä Harms pysäytettiin ja käännytettiin takaisin. Jo perjantaina 26.9.2014 Heidi Hautala ilmaisi tuohtumuksensa Rebecca Harmsin käännytyksen johdosta  - ja ilmeisesti mietiskeli syvässä sielunsa ahdingoissa, että häntä itseäänkin voisi kohdata samanlainen yllätys Venäjän lentokentillä.[4]

Kaiken kaikkiaan meidän perusoikeuksiamme, itsenäisyyttämme ja vapauttamme kunnioittavien ihmisten on hyvin perusteltua säilyttää rohkeutemme ja ilomme, vaikka joskus satunnaisesti joutuisimme Nato-intoilijoiden propagandan panettelun ja pelottelun kohteeksi. Niin kuin Venäjän valtionyliopiston (MGU) valtiotieteen professori Andrei Manoilo lausui minulle haastattelussa vuonna 2008, jolloin hän toimi Venäjän ulkoministeriön diplomaattiakatemiassa professorina: Globaalista näkökulmasta katsottuna psykologinen sota on pelkkä pyramidi, jonka derivaatassa on Yhdysvallat, joka lopulta epäonnistuu: enemmin tai myöhemmin kaikki manipulointi tulee ilmi”.[5]

VIITTEET:

[1] Secret Intelligence Service MI6 https://www.sis.gov.uk/careers.html


[3]


[5] Juha Molari. Professori Andrei Manoilo – Elämme informaatiosotaa. Venäjän kauppatie –lehti 11/2008.      http://www.kauppatie.com/2008/11-2008/4.pdf


Kirjoittaja on poliittisesti väritön ja sitoutumaton suomalainen mies


Juha Molari, D.Th .Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

lauantai 27. syyskuuta 2014

Maisteri Hanna Smith ja Iltalehti pimeissä puuhissa russofobian rakentajina

Torstaina 25.9.2014 Iltalehden suuri lööppi jokaisella suomalaisella kioskilla, ruokakaupan jonossa ja bensa-asemalla suorastaan huusi, että Venäjä ja venäläiset uhkaisivat Suomea. Jutussa väitetään, että Venäjä keräisi uhrikertomuksia Suomessa asuvilta venäläisiltä. Niin Suomi-kuva muuttuisi negatiiviseksi. Iltalehden verkkosivut ovat tänään 27.9.2014 kertoneet osan paperiversion tarinoista.



Iltalehti esittelee maisteri Hanna Smithin asiantuntijaksi, ”tutkijaksi”, vaikka Aleksanteri-instituutin Hanna Smith on saanut oppinsa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa siitä, miten näkemyksiä Venäjästä voisi kehitellä. Maisteri on myös työskennellyt ”asiantuntijana” Suomen ulkoasiainministeriössä. Noiden lähtökohtiensa ja hyvien suhteidensa avulla hän on osallistunut useaan julkaisuun kirjoittajana. Suhteiden avulla mielipidekirjoituksille on löytynyt myös kustantajat.

Maisteri Hanna Smith ei ole harjoittanut opintojaan, elänyt tai tehnyt töitä Venäjällä, jonka asiantuntijana hänet esitellään Suomessa. Sitä vastoin hän rakensi asiaa koskevia verkostoja Birminghamissa (ei sijaitse Venäjällä). Terrorismiin liittyvää asiantuntemusta varten lienee ollut eduksi nimenomaisesti tämä Birmingham, jossa myös Sercet Intelligence Service MI6 pitää keskustaan kansainvälisten tiedustelupalvelujen moninaisia tehtäviä varten.[1]  Brittitiedustelun tukikohta Powergenin rakennukset sijaitsevat West Midlandsissa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Solihullin rautatieasemalta.[2] Lähin kaupunki on Birmingham, jossa Hanna Smith opiskeli kansainvälisiä suhteita ja terrorismin ilmiötä. Hanna Smith ei ole koskaan tehnyt julkisesti selvitystä siitä, miten hän vältti Birminghamissa terrorismi-ilmiön opinnoissa suhteet brittitiedusteluun ja miten mahdolliset vaikutussuhteet edelleen näkyvät hänen toiminnassaan.

Iltalehden ja Hanna Smithin tarinoissa kuvataan  venäläiset immigrantit uhkiksi, jopa turvallisuuspoliittisiksi uhkiksi, mikäli nämä venäläiset eivät vaikene Suomessa kohtaamistaan ongelmista, vaan puhuvat niistä avoimesti. Professori Timo Vihavainen on jo aiemmin usean vuoden ajan leimannut, että ongelmista kertovat venäläiset immigrantit ovat Kremlin erityispalvelujen työvälineitä. Hanna Smith liittyy tuohon alistamisen malliin. Moraalisessa ja poliittisessa mielessä Smith ja Vihavainen tuskin poikkeavat ainakaan merkittävästi natsien rotuteoriasta, jossa venäläisille oli varattu ali-ihmisen alhainen osa. Sellaisessa osassa ei sovi korottaa ääntänsä oikeuksiensa puolesta sortajaa vastaan. Smith esittää vaatimuksensa venäläisten nöyryyttämiseksi sievemmin kuin Timo Vihavainen, mutta heillä on selvästikin yhteinen taisto.

Hanna Smith pitää erityisen paheksuttavana, että venäläiset kertoisivat Putinille tietoja Suomessa kohtaamistaan ongelmista ja että Venäjän valtio ylipäätänsä keräisi tuollaisia uhrikokemuksia. Mielestäni olisi pikemmin hyvin tarpeellista, että Venäjän valtion toiminta venäläisten oikeuksien puolustajana ei jäisi pelkästään Hanna Smithin, Timo Vihavaisen ja muiden parjaajien juorujen tasolle, vaan Putinin ja presidenttihallinnon tulisi saada aidosti entistä enemmän näitä tietoja Suomesta. Jos Suomi oppisi käyttäytymään asiallisesti ja kohteliaasti venäläisiä ja venäläismielisiä kohtaan, niin silloin ei ole syytä kertoa Vladimir Putinille pahoja kokemuksia Suomesta ja säilytämme rauhan. Suomalaisilla on mahdollisuus säilyttää hyvät valtiosuhteet, jos suomalaiset oppivat sivistyneeseen käytökseen.

Miksi pitäisi välittää tiedot Venäjän valtiolle ja Vladimir Putinille? Suomessa asuvat venäläiset niin kuin myös venäläiset kaikkialla maailmaa luottavat Vladimir Putiniin. Sitä vastoin Suomen poliittiseen johtoon ja viranomaisiin ei voi useinkaan luottaa asioissa, jotka koskevat venäläisten immigranttien ihmisoikeuksia Suomessa. Suomen mediaan ei voi luottaa juuri lainkaan. Ongelmiin ei tartuta, asioita ei oteta esille Suomessa. Siksi olisi suorastaan tärkeää, että venäläiset – ja venäläismieliset – voisivat entistä tehokkaammin saada tukea Venäjän valtiolta asioidensa hyvää hoitamista varten. Niin myös suomalaiset kääntyvät Suomen suurlähetystöjen tai Suomen viranomaisten puoleen ulkomailla, mikäli suomalaisilla on siellä ongelmia. Yhtä hyvin venäläisten on turvauduttava häpeilemättä Venäjän valtion edustajiin, vaikka venäläiset asuisivat Suomessa.

Suomessa on suorastaan valtaisaa ryssävihakirjoittelua, jonka seurauksena vihatuiksi ja uhatuiksi joutuvat sellaiset ihmiset, jotka tahtovat ystävällisiä, molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita Suomen ja Venäjän välillä. Nato-maa Viro näytti 3. kesäkuuta 2014 pahan esimerkin siitä, miten syvälle alistavaksi voi ryssäviha muodostua: siellä Viron tuomioistuin antoi tuomionsa ja perusteli, että Venäjän kieli estäisi yhteiskunnan ”valtavirtaistamista” (joka on synonyymikäsite sanoille derussofikaatio tai ukrainisaatio, «украинизацию»). Viron tuomioistuimen mukaan venäjän kielen säilyttäminen ei edistäisi venäjänkielisen väestön valtavirtaistamista osaksi virolaista yhteiskuntaa. Tallinnan hallinto-oikeus antoi tämän määräyksen Viron parlamentin edustajan Mihail Stalnuhin valitusta vastaan, kun tämä oli vaatinut Viron suojelupoliisia (KAPO) poistamaan hänen nimensä maininta vuosikirjasta 2011. KAPO katsoo valtionvastaiseksi toiminnaksi Stalnuhin antaman oikeudellisen tuen, jota tämä oli harjoittanut venäläiskoulujen virolaistamista vastaan. . Mihail Anatolevits Stalnuhin kommentoi omalla blogillaan:

En ole yllättynyt, että vaatimustani ei täytetty, mutta olen syvästi hämmästynyt, mitä argumentteja käytetään tässä tutkimuksessa. Vaikka useimmat meistä ajattelevat, että venäjänkielen ongelma on julkisissa kouluissa puhtaasti koulutuksellinen väärinkäsitys, niin tuomioistuin muotoilee seuraavasti päätöksen kohdassa 7.5.: 'Viron turvallisuus riippuu kotouttamispolitiikan menestyksestä. Toimet, joilla pyritään säilyttämään venäjän kieli, eivät edistä venäjänkielisen väestön valtavirtaistamista osaksi Viron yhteiskuntaan, vaan päinvastoin, voivat johtaa vastakkainasetteluun, kansainvälisiin suhteisiin ja stressiin, joihin liittyy turvallisuusuhkia, joita ei Ukrainan ajankohtaisten tapahtumien valossa pidä aliarvioida'”.[3]


Iltalehden ja Hanna Smithin sekä aiemmin Timo Vihavaisen sekä muiden esittämät uhkakuvailut venäläisvähemmistön oikeuksien puhumisesta noudattavat valitettavasti aatteellisesti  Virossa tunnettua turvallisuuspalvelun menettelyä. On absurdia, että Suomessa on helpompi levittää Nato-myynninedistämistarinoita Iltalehdessä ja muissa medioissa, kuin puhua ihmisoikeusloukkauksista Baltian alueella ja nähdä nuo loukkaukset varottaviksi ongelmiksi Suomen kehityksestä, jossa kansalaisvapauksia ja –oikeuksia johdonmukaisesti tahdotaan tukahduttaa. Viro on yksi niistä valtioista, joissa yritetään kaikin voimin tukahduttaa ihmisoikeuksien puolustajat. Nämä ihmiset joutuvat jopa vakavaan vaaraan, jos he puhuvat kohteluistaan. Suomessa ovat vaatimukset voimistuneet tuollaisen huonon kehityksen puolesta.


[1] Secret Intelligence Service MI6 https://www.sis.gov.uk/careers.html


[3] http://juhamolari.blogspot.fi/2014/06/viron-tuomioistuin-voimisti-ryssavihaa.html

Kirjoittaja on poliittisesti väritön ja sitoutumaton suomalainen mies


 Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha
Molari in Russian media: http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html 

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Maanpuolustuskorkeakoulussa syytetään Suomen hallitusta suomettuneeksi

Suomen Maanpuolustuskorkeakoulussa ovat upseerit liittyneet Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön lausumaan syytökseen, jonka mukaan Suomen hallituksen Fennovoima-ydinvoimapäätös osoittaisi suomettuneisuutta, rähmällään nöyristelyä Venäjän intressien hyväksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö lausui syytöksensä Suomen hallitusta vastaan Financial Times –lehden haastattelussa.



Nyt myös Suomen Maanpuolustuskorkeakoulussa ovat upseerit moittineet kovasanaisesti Suomen hallitusta suomettuneeksi sekä luvanneet, että suomettuneen hallituksen valinnat näkyvät seuraavissa vaaleissa. Syytösten lausuntaan liittyy myös komentaja Pasi Lintuaho, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkillä palkittu, nykyään ilmeisesti Saksassa sotilastehtävissä palveleva korkea sotilasvirkamies.

Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén ei aristele tuomita ”suomettuneisuuden hajua”, missä asiassa hän virittää ivaa ja halveksuntaa Suomen hallitusta vastaan myös muissa jakamissaan teksteissä ja videoissa.

Ylivieskan Rotaryklubin jäsen, Ylivieskan Kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Nevala liittyy Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön lausumaan tuomioon, jonka mukaan Alexander Stubbin ja Jan Vapaavuoren johtamana tehty päätös ydinvoimasta osoittaa hallituksen suomettuneisuutta.

Tuottaja, toimittaja Olli Havu, joka on aiemmin kerännyt mainettaan muun muassa Uusi Suomi-lehdessä, MTV Kymmenen Uutisissa, Iltalehdessä. Viisas Raha-lehdessä ja Kuntaliiton kustannusyhtiön KL-Kustannus Oy:n lehden Kuntalehden päätoimittajana, liittyy suomettuneisuusmoitteisiin Suomen hallitusta vastaan.

Lestadiolaisuutta tutkinut FT Mauri Kinnunen näkee tällä kertaa Venäjän synnit niin suuriksi, että Suomen hallituksen toimintaa on ripitettävä nimenomaisesti suomettuneisuus-määritelmillä. Mauri Kinnunen on muuttanut myös Facebook-profiilinsa Ukrainan yhtenäisyyttä ylistävään muotoon.

Helsingin Reserviupseeripiirin piirihallituksesta ja MPK:n Helsingin koulutus- ja tukiyksikön johtoryhmästä majuri Timo Niiranen, jonka Facebook-sivuston taustakuvana on hakaristillä merkitty sotakone, ei voi myöskään vanhan hakaristiaatteen velvoittamana suvaita Suomen hallituksen ”suomettunutta" politiikkaa.

Kapteeni Jukka Koukkari, Maanpuolustuskorkeakoulussa Esiupseerikurssilla 62 ”Monimuototyön” edellytyksiä ja mahdollisuuksia upseerin työtehtävissä tutkinut mies, näkee oikeaksi liittyä tuomioon Suomen hallitusta vastaan: hänen mukaansa Suomen hallitus on suomettunut. Maanpuolustuskorkeakoulussa Puolustusvoimien maineenhallinnasta sosiaalisessa mediassa diplomityönsä tehnyt kapteeniluutnantti Sakari Soini lienee myös kokenut juuri oikeaksi, että koko joukko korkeita upseereita ärähtää Suomen hallituksen ”suomettuneisuudesta”.

Kapteeniluutnantti, sotatieteiden maisteri Lauri Luttinen ei kuitenkaan liity näiden edellä mainittujen monien upseereiden sekä tässä mainitsemattomien vaikuttajien näkemyksiin, vaan päinvastoin Luttinen syyttää Vihreiden toimintaa ”anteeksiantamattoman epäisänmaalliseksi”. Luttinen kirjoittaa kipakoita argumentteja useita sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat syyttäneet hallitusta suomettuneeksi. Hän ei näe lainkaan sellaista uhkaa kuin nämä olivat loihtineet.



Lapin Ilmatorjuntarykmentin 3. Ilmatorjuntapatterin päällikkö kapteeni Jarno Hanhisalo ei voi sietää kapteeniluutnantti Luttisen venäläisiä myötäilevää rähmällään oloa, vaan Hanhisalo näkee ”fundamentaalisen virheen edes esittää ratkaisua, jossa venäjän valtiollisella yhtiöllä on osuutta asiaan”.  Niin IT-työntekijä, rotublogeillaan tunnetuksi tullut Jukka Aakula kokee Suomen Sisun jäsenenä ja Jussi Halla-ahon opetuslapsena voivansa yhtyä rinta rottingilla Hanhisalon käsityksiin, klikkaa tykkäämisetkin ja korostaa: ”Ei viholliselta voi lähteä ostamaan voimalaa. Eikä sen kanssa lähteä tekemään rahoituksellista yhteistyötä.”   Niin Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen esimiehen Facebook-sivustolla on määritelty viholliset ja Suomen hallituksen suomettuneisuus.

Suomettuneisuutta olivat myös moittimassa  luonnollisesti Sirénin Facebook-sivustolla sellaiset tyypit kuin Jarmo Koponen, evp. kapteeni Antti-Pekka Mustonen, Jussi K. Niemelä sekä monet tässä nimeltä mainitsemattomat henkilöt, mutta heidät voi unohtaa seikkaperäisemmästä esittelystä tässä yhteydessä, sillä heidän tiedetään olevan aina kaikkea toimintaa vastaan, jossa toisena osapuolena olisi myönteisessä merkityksessä Venäjä.  


Olematta mitään erityistä mieltä itse ydinvoimasta, niin upseerien menettely on merkillepantavaa: monella upseerilla on Facebook-profiilissaan jopa virkansa tunnukset ja juhla-asut. Heidän profiilissa näkyy Suomen sotakoneita. Tällaiset upseerit hyökkäävät Suomen hallitusta vastaan ja moittivat sitä ”suomettuneeksi”. Upseerien menettelyä on pidettävä - kauniisti ilmaistuna - vähintäänkin hämmentävänä, kun muistaa millaista politiikkaa ovat harjoittaneet ja millä tavalla läntiseen informaatiosotaan ovat pääministeri Aleksander Stubb ja Suomen hallitus liittyneet. Ero lienee nyt siinä, että valtioneuvosto tietää läntisen informaatiosodassa lausutut Venäjä-pelottelut asiattomiksi ja uskaltavat tuon ymmärryksensä vuoksi tehdä myös realiteetteihin perustuvia välttämättömiä toimia Suomen valtion parhaaksi, kun taas vastuuntunnottomat henkilöt tahtovat vain taistella informaatiosodan hengessä kaikella tavalla Venäjää vastaan laskematta hintaa ja kustannuksia.

Kirjoittaja on kuvassa matkalla datshalle saslikia syömään Krimin vapautumisessa ja itsemäärämisoikeudessa auttaneiden kahden "vihreän miehen" ja heidän perheidensä kanssa.


Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)