perjantai 27. helmikuuta 2015

Bensaturismi - tutkimusretki 26.2.-27.2.2015

Tein helsinkiläisenä miehenä kokeellisen tutkimusretken selvittääkseni bensaturismin mielekkyyttä. Tuloksena oli, että itähelsinkiläisenä autoilijana kannattaisi yhä käydä tankkaamassa autonsa Vaalimaan kautta Venäjän puolella, jos vaikka ei valitsisi rajantuntumasta aivan lähimpiä bensa-asemia, vaan nimekkään, hiukan kalliimman ja hiukan kauempana  Nesteen huoltoaseman Kondratjevon kylässä (rajan lähellä).

Suomalaisen bensaturistin hyöty kasvaa vielä suuremmaksi, jos hän asuu Porvoossa, Kotkassa tai missä tahansa itäisemmässä osoitteessa kuin itä-Helsinki. Sitä vastoin länsihelsinkiläisillä ja espoolaisilla ei enää ole taloudellisesti kannattavaa käydä tankkaamassa Venäjän puolella Nesteen Kondratjevon asemalla.

Laskelmassa ei ole otettu huomioon monikertavuosiviisumia, jonka tarvitsen joka tapauksessa. Jos bensaturismi olisi ainoa tarkoitus viisumin hankkimiseksi, niin silloin taloudellinen kannattavuus ei täyttyisi vielä Itä-Helsingissä eikä edes Porvoossa, vaikka kävisi säännöllisesti voittamassa bensanhinnassa edun Venäjän rajan tuolla puolella. Sitä vastoin kotkalaisilla olisi aina taloudellisesti järkevintä tankata Venäjän puolella.

Koetta varten lähdin autollani, jossa oli yhä tankissa vanhaa halpaa Venäjän bensaa, torstaina 26.2. kello 21 Helsingistä kohti Vaalimaata ja Venäjää. Yllättäen Suomen Vaalimaan raja-asemalla ja Venäjän raja-asemalla Torfjanovkassa oli runsaasti suomalaisia autoja jonottamassa. Heillä kaikilla oli päämääränä käydä ostamassa Venäjällä edulliset bensat, jotkut kävivät myös istahtamassa Viipurissa saakka.

Venäjän raja-aseman Torfjanovkassa ylitin 26.2. kello 23:55 (Suomen aikaa 22:55). Ajoin muutaman kilometrin tutulle Nesteen bensa-asemalle. Tämän bensa-aseman valitsin myös sitä varten, että tiesin siellä toimivan sekä suomalaisen debit-pankkikortin että credit-luottokortin kuin myös käteisen. Valitettavasti kassalla ei kuitenkaan voitu yhdistää kädessäni olevia ruplia pankkikorttimaksuun, joten maksoin bensan visakortilla. 95 E-bensan hinta oli 0,52 €/litra (36 ruplaa/litra). Tämä ei olisi kuitenkaan bensaturistin todellinen hinta, joka realisoituisi Helsingissä käytettäväksi. Kassakuitti kertoo, että ostoksen tein 27.2.2015 kello 00:21 Venäjän aikaa.

Bensaturistin todellinen hinta muodostuu sen jälkeen, kun olen ottanut huomioon autoni bensankulutuksen Itä-Helsingistä Nesteen huoltoasemalle Kondratjevoon ja takaisin Itä-Helsinkiin. Bensaa kului yhteen suuntaan täsmälleen 15 litraa ja näin yhteensä 30 litraa kului bensaa pelkästään tässä reissussa.

Niin Nesteen Kondratjevon asemalla ostin bensasäiliön 64 litraa aivan täyteen saakka. Lisäksi bensaturismin kannattavuuden hyväksi ostin 10 litran gallonan bensaa. Nämä 10 litraa gallonasta sekä tankkiin jäävät reilun 5 litran jämät tarvitsen seuraavaa ostoreissua varten. Näin muodostuu bensaturistin todellinen hinta.

64 litran bensasäiliöstä saan Helsingissä tosiasiallisesti käyttööni vain 64 – (15 + 5) litraa, eli 44 litraa, vaikka olen siis maksanut bensat 74 litran verran. Tankkiin täytyy näet jättää seuraavaa ostosmatkaa varten 5 euroa, 15 litraa kului paluumatkalla ja 10 litraa on seuraavaa ostosmatkaa varten gallonassa. Tämän 74 litran kokonaishinnaksi hinnaksi muodostuu siis 38,48 € (= 74 * 0,52 €/litra). Mitä minä saan siis tuolla rahalla Helsingissä kulutettavaksi? Saan vain 44 litraa käyttööni, jolloin helsinkiläisen miehen reaaliseksi litrahinnaksi muodostuu 1,14 €/litra. Samanaikaisesti lähimmällä bensa-asemalla 94E-bensa maksaa 1,40 €/litra, millä hinnalla ostettaessa 44 litraa maksaisi 61,6 euroa. Helsingistä lähtenyt bensaturisti teki siis 23 euroa edullisemman ostoksen, vaikka ostosmatka oli noin 400 kilometriä (200 + 200 km).

Voittosuhde luonnollisesti vain paranee, jos auton polttoaineen kulutus on pienempi ja matkaa ostosmatkaa varten ajetaan säästäväisellä nopeudella. En kuitenkaan tykkää ajella autoilla, joissa on moottorin tilavuus kovin paljon alle 3 litran. Polttoaineen kulutuksesta huolimatta voittoa syntyy. Polttoaineen kulutukseksi muodostui 7,5 litraa/100 km autollani. Aiemmin olen arvioinut ostosmatkan kannattavuutta synkästi 10 litraa/100 km kulutuksella, mutta autoni tosiasiallinen kulutus oli edullisempi. Muistelen aikoja, jolloin autoni bensakulut matka-ajossakin oli lähes 15 litraa/100 km, mutta silloin moottorikin oli 5,6 litran kokoinen ja autokin raskaampi. Silloin auton tankki oli 90 litraa, joten bensaturistin matka voisi hyvin olla kannattava myös tehokkaammalla autolla etenkin, jos ei tarvitse lähteä ihan Helsingistä asti.

Tietysti ostomatka Nesteen Kondratjevoon muodostuisi epäedulliseksi, jos joutuisin ostamaan Helsingistä bensat ostosreissua varten. Siksi minulla onkin 10 litran gallona, jonka otan käyttöön sitten, kun autoon tarvitaan uutta bensaa varten uutta ostosreissua. 10 litraa gallonasta ja tankkiin jätettävät 5 litraa bensaa riittävät hyvin Helsingistä Torfjanovkaan ja Kondratjevon asemalle.

Venäjän raja-aseman Torfjanovkassa ylitin 26.2. kello 23:55. En ollut kiireinen Nesteellä ja katselin, jos olisin löytänyt jotain muutakin edullista ostettavaa – sellaista, mitä kuluttaisin kuitenkin myös Helsingissä, mutta ostaisin Helsingissä kalliimmalla hinnalla. En kuitenkaan löytänyt tällä kertaa. Coca cola ja Pepsi eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet minua eivätkä niiden hinnat ole erityisen edullisia Venäjän huoltoasemilla. Täytyy muistaa, että Suomessa ostetusta virvoitusjuomasta voi vähentää pantin hinnan, mutta venäläisestä ei voi. Enkä muutenkaan pidä virvoitusjuomia tarpeellisina. Jäätee kiinnosti myös, kun Venäjällä valikoima on hyvä, mutta silti päätin tyytyä vain bensan ostoon. Tupakkaa ja alkoholia en osta, koska en tupakoi enkä käytä alkoholia. Suomen Vaalimaan raja-aseman ylitin takaisin kotiinpaluuta varten 26.2. kello 23:45, mutta Venäjän puolella vuorokausi oli vaihtunut.  Menin siis Venäjälle tänään, mutta tulin takaisin Suomeen eilen! Helsingissä nukuin jo hyvin kello 2:00 yöllä.


Täten totean köyhän oikeudesta ja mahdollisuudesta toimia samalla tavalla kuin rikkaat kapitalistitkin, jotka siirtävät tuotantoaan voitto-odotusten maksimoimiseksi. Suomalaiset bensakapitalistit eivät tahtoisi suomalaisille kuluttajille samoja liikkumisen oikeuksia kuin kapitalistien omissa toimissa kuitenkin säälimättä harjoitetaan. Itse en koe mitään patrioottista velvollisuutta maksaa Suomen valtiolle bensaveroja ja suomalaisille bensakauppiaille bensasta euroja, jos voin saavuttaa ostokseni halvemmalla bensaturistina Venäjän puolella. Tietysti on itse kunkin suomalaisen oma asia tahtooko hän maksaa bensalitrastaan 1,14 €/litra (jos lähdet bensaturistiksi Venäjän puolelle Helsingistä saakka; litrahinta laskee huomattavasti, jos lähdet lähempää rajaa kuin Helsingistä saakka ostoksille) tai 1,40 €/litra (jos ostat bensasi suomalaisessa kotikylässäsi).  



Kirjoittaja kokee nykyisessä maailmantilanteessa erittäin oikeaksi maksaa bensaverot mielummin Venäjän valtion hyväksi ja saada merkittävää henkilökohtaista hyötyä samanaikasesti kuin maksaa erityisen korkeat bensaverot Stubb-Suomen hyväksi, joka on valitettavasti myös liittoutunut epäeettisiin transatlantisiin touhuihin. Bensaturismi on eettinen valinta!




Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Nato- ja länsimieliset suomalaiset upseeri-terminaattorit: ”Tervemenoa alimpaan helvettiin koko Venäjä”.



Aivan viime päivinä helmikuussa 2015 ovat useammat suomalaiset toimiupseerit ja evp. upseerit päästäneet sisäisen terminaattorinsa valloilleen ja ilmaisseet toivekuvansa Venäjän tuhosta. Samaiset upseerit ovat jo aiemmin osoittaneet kyseenalaista menettelyä. Nyt kuitenkin into näyttää vain voimistuneen.


URUP hallituksen jäsen, Järvenpään Rintamaveteraanit ry:n johtokunnan jäsen, Turvakurssin Killan ja Vääpelikillan johtokunnan jäsen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttaja, yliluutnantti Esko Sarkanen on jo aiemmin ilmoittanut viehtymyksensä sellaisille diskriminoiville toimille, joissa demokratia tukahdutetaan, jos ja kun äänessä olisivat Kreml-mielisiksi tulkitut henkilöt Suomessa.[1] Esimerkiksi17.5.2014 Sarkanen liittyi pateettisesti everstiluutnantti Torsti Sirénin unelmaan vapauksien rajoittamisesta ja ”virolaisesta käytännöstä”, jossa ”toi porukka on ainakin Viron puolella bannissa, ei tule edes viisumia. Miten tämä on Suomessa mahdollista?”[1]


Yliluutnantti Esko Sarkanen osallistui myös siihen kokonaiseen leegioon suomalaisia pirullisia ihmisiä, noin puolisen sadan tyypin joukkoon, joka ilmoitti tykkäämisensä Torsti Sirénin kirjoittamille FB-herjoille ja epäluulon kylvölle meikäläistä ihmispoloa vastaan lokakuussa 2014. Silloin tuohon herjaajien tykkääjiin ilmoittautuivat myös jopa Trafin – Liikenteen turvallisuusviraston – yksikönpäällikkö, Ilmailuhallinnon turvapäällikkönä toiminut, kommodori evp. Kauko Lehtinen, Tammenlehvän Perinneliiton toimitusjohtaja, eversti evp. VTM Pekka Holopainen, Naton kansainvälisissä COE CSW –operaatiossa Suomen laivastosta komentaja Pasi Lintuaho, maanpuolustuksen taistelutoiminnan johtamisjärjestelmien uudistamishanketta johtanut everstiluutnantti Antti Pyykönen sekä  Brysselissä EU-edustustossa osastoesiupseeri everstiluutnantti Kai Kyösti Kaltiainen.


Yliluutnantti Esko Sarkanen keskusteli everstiluutnantti Torsti Sirénin Facebook-sivulla viritetyn aiheen mukaisesti ja totesi 22.2.2015 kello 21:02, että tietyt suomalaiset nimeltä mainitut ihmiset – meikäläinen allekirjoittanut mukaan lukien – olisivat venäläismielisiä ”sontaläjiä”. Hänen uskonsa olisi vain vahvistunut entistä venäläisvihamielisemmäksi:  ”40 vuotta olin niitten [venäläisten] kanssa tekemisissä. Koskaan en luottanut. Koskaan ei tarvinnut katua”. Sarkanen huomautti suorasuisesti, että Venäjältä hän ei tunne yhtään hyvää ihmistä: ”Minä en tunne sieltä yhtäkään hyvää ihmistä. Tietysti voi siellä hyviäkin ihmisiä olla mutta parempi pitää ’professional Distance’”. Kirjoituksessaan 22.2.2015 kello 21:10 Sarkanen ivailee ja piruilee myös ”ikuisella paskanpuheella”, kuten hän kutsuu sitä yleistä hienotunteisempaa selitystä, jossa hallitus nimetään huonoksi mutta kansa tosi hyväksi, kansa olisi vain johdettu harhaan. Torsti Sirén on virittänyt edellä kuvatun keskustelun Facebook-sivullaan moitteillaan Suomi-Venäjä -seuraa, Keskustaa, Paula Lehtomäkeä ja Paavo Väyrystä vastaan: nyt olisivat jo ikäänkuin maanpuolustuksellisesti epäluotettavia nekin ihmiset, jotka tahtovat säilyttää edes jonkinlaisen keskustelukyvyn ja -yhteyden Venäjän kanssa!


Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja, Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsen kapteeni Jukka Rusila, Suomen Sotilas –Facebook-sivullekin kirjoitteleva tyyppi, joka toimii nykyään Ramboll Finlandissa, on näyttänyt toistuvasti jo aiemmin sotilaan halussaan nautintoa ja kiitollisuutta Torsti Sirénin moninaisille vihaisille sanoille. Nyt kapteeni Rusila on jo hetimiten tykkäämässä yliluutnantti Esko Sarkasen russofobisesta vihakirjoittelusta, jonka mukaan yhteenkään venäläiseen ei olisi aiheellista luottaa, koska yhtään hyvää venäläistä ihmistä ei hän olisi ikinä tavannut, vaikka neljäkymmentä vuotta olisi tehnyt työtä heidän kanssaan.






Janne Vaahtovuo, jonka upseerin arvo on miehen itsekorostuksen vuoksi jäänyt sosiaalisessa mediassa epäselväksi (ehkä hän on vain yliluutnantti eikä edes kapteeni, jollainen rouva Vaahtovuo on kuitenkin), vaatii epäluuloa virittävässä propagandan hengessään 12.2.2015 kello 9:40 Suomen Suojelupoliisia SUPO tutkimaan Janus Putkosen toimintaa. Herra Vaahtovuo toimi aiemmin yliluutnanttina RUK:n kouluttajana Haminassa. 5. toukokuuta 2014 hän oli vaimonsa kapteeni Eerika Vaahtovuon kanssa vaatimassa, että meikäläinen suomalaismies jäisi kokonaan Venäjälle ja tekisi siten ”palveluksen Suomelle”. Hänen mukaansa tuskin kukaan Suomeen minua kaipaa. Eerika Vaahtovuo vaati tuolloin, että minun ei pitäisi ”roikkua Suomessa”, jos kerran tulkitsen ”kaiken venäläisittäin”. Jori Nieminen määrittelee 12.2.2015 kello 10:32, että ”Suomen Putinistit Putkonen, Bäckman, Molari jne. ovat kaikki jonkin sortin peräkammarin poikia”. Hän on myös vaatimassa näitä henkilöitä pois Suomesta. Kaiken kaikkiaan nämä edellä kuvatut vaatimukset ilmentävät perustuslailliseen demokratiaan sopimatonta yksiäänisyyttä, jossa suomalainen poliittinen oppositio ja mainittujen kiivaimpien länsimielisten upseerien kriitikot leimataan suorastaan maanpetoksellisiksi ihmisiksi ja Suomesta karkotettaviksi vihollisiksi ilman kuitenkaan mitään asiallisia perusteita tuohon leimaamiseen ja karkotukseen.



Kapteeniluutnantti, sotatieteiden maisteri Lauri Luttinen on joskus aiemmin jopa aiheellisesti moittinut Vihreiden ydinvoimapolitikointia epäisänmaallisuudesta ja saanut sen tähden oudon kovia syytöksiä toisilta upseereilta Torsti Sirénin Facebookissa - ikään kuin lausumansa kritiikin tähden hän olisi sortunut suomettuneeksi rähmällään Venäjään. Mutta toisaalta tuo itselleni entuudestaan täysin vieras Lauri Luttinen putkahti syksyllä 2014 aivan kuin täydestä tyhjästä vahvistamaan herra Vaahtovuon hyökkäyksiä meikäläistä vähäosaista suomalaismiestä vastaan, kun tämä kirjoitti pitkät tarinansa minun Facebook-sivulleni. Samainen kapteeniluutnantti Luttinen kirjoitteli myös Torsti Sirénin sivustolle tykkäämisiä tämän herjaaville lauseille yhä vähempiosaisemmaksi romahtanutta meikäläistä suomalaismiestä vastaan.[2][4] Mutta mikä pahinta, niin aivan äskettäin 22.2.2015 kello 15:15 kapteeniluutnantti, sotatieteiden maisteri Luttinen päästi sisäisen terminaattorinsa valloilleen, kun himosi Venäjälle tuhoa: ”USA:n järjestelmällinen työskentely Neuvostoliiton tuhoamiseksi vuosikymmeniä ilman aseellisen voiman käyttöä NL:a vastaan oli koko maailmalle hyväksi. - - - Soisin näkeväni sen uudelleen Venäjän polvilleen laittamisen muodossa”.


Vielä kuin takeeksi ja vakuudeksi toiveensa jälkeen kapteeniluutnantti Lauri Luttinen kirjoitti 22.2.2015 kello 17:34, että ”toivon Venäjälle sitä samaa, mikä kohtasi NL:kin: konkurssi. Tervemenoa alimpaan helvettiin koko maa”. Herra Luttinen kirjoittaa 22.2.2015 kello 21:12, että Venäjä on Suomen naapurina ”huonoin mahdollinen”, - ja saa määritelmälleen tykkäyksiä lajitovereiltaan. Vastaavaa halveksuntaa osoittaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun ex-Strategialaitoksen ex-johtajasta sotadosentiksi tippunut everstiluutnantti Torsti Sirén, kun hän 23.2.2015 kello 18:57 sanailee, että Venäjä on itäinen barbaarialue, ”itäinen barbaricum”. Sirén kirjoittaa Facebook-sivulleen 22.2.2015 kello 21:11, että ”meillä ja aika monella muullakin on aika paska naapuri”.




Sotaherra Torsti Sirén on myös törkyturpien tai törky-upseerien verkkosivustolla ”Verkkomeedio” eräs keskeisimmistä aktivisteista. Jo sekin osoittaa suomalaisten länsimielisten upseerien häiriintynyttä suhdetta sisäiseen terminaattoriinsa, että he viihtyvät tuollaisella sivustolla. Kyseisellä sivustolla Sirén rukoilee ”järkeä ja selkärankaa, jotta voisimme suojautua Putinin aggressiolta, ja jotta saisimme voimaa taistella henkisesti ja fyysisesti Putinin pahuutta vastaan” (19.2.2015 kello 14:41. Ateistina tunnetun Sirénin rukous saa valtavasti tykkäämisiä.



Kaikki upseerit eivät ole kuitenkaan täynnä ryssävihaa tai vihaa ylipäätänsä. Myönteisenä poikkeuksena on mainittava Puolustusvoimien pääesikunnan suunnittelusektorin johtaja, majuri, sotatieteiden maisteri Vesa Huopana, joka huomauttaa perustellusti karusta elämänkokemuksesta: hän joutui itse todistamaan venäläisen ystävänsä kokemasta syrjinnästä Helsingissä Yliopiston Apteekissa. Huopana mainitsi 22.2.2015 kello 22:31 tästä kokemuksesta Torsti Sirénille, joka ei näyttänyt lainkaan vilpittömästi ja rehellisesti kuvailevan suvaitsevaksi, demokraattiseksi ja liberaaliksi määritellyn Suomen ryssäfobisia lieveilmiöitä, joita syntyy ryssävihaa pursuavan julkisuuden johdosta. Huopana sai kuitenkin pian kokea Facebookissa vastarintaa, esimerkiksi kapteeni Eerika Vaahtovuon kirjoitellessa puolustuksia tiukoille asenteille venäläisiä vastaan. 22.2.2015 kello 23:38 Huopana lausui kiivaan keskustelun jälkeen johtopäätöksensä: ”Vanhempana ammattisotilaana toivon, että tekin elämässänne aina puolustatte ja pidätte ystävienne puolta oli heidän kansallisuus, sukupuoli, etnisyys, varallisuus, uskonto, sukupuolinen suuntautuminen, poliittinen ideologia tai mikä tahansa mitä tahansa jos he ovat YSTÄVIÄNNE. … Ja ystävyyden me kaikki osaamme varmaan määrittää ilman muiden siihen puuttumista”.





Sisäistä terminaattoriaan toteuttava upseeri on väärin sotilasuralle valittu henkilö. Valitettavasti tuhoamisvimmassa olevat suomalaiset upseerit ovat päästäneet halunsa vapauteen, kun nyt he ovat kokeneet mahdollisuuden hihkua julkisesti innostaan Washingtonin ja Naton puoleen, joita he kuvaavat lyhyesti idealisoidulla sanalla ”West”. Minun mielessäni hyvä upseeri pitäisi olla herrasmies, sivistynyt ja maltillinen rauhanpuolustaja.  Muistan sellaisen perhetutun Venäjältä: tuo VDV-upseeri – myös kasakkapäällikkö – oli myös tukemassa Krimin väestön mahdollisuutta itsemääräämisoikeuteen. Hän on ollut myös tekemässä valintoja, kun uusia VDV-ammattilaisia valitaan Venäjän armeijaan. En voi mitenkään uskoa, että silloin etsittäisiin sisäistä terminaattoria ja sen vapauttamista. Kova ja kestävä tulee olla, mutta ei tuhoamisvimmassa niin kuin nämä edellä kerrotut suomalaisupseerit ovat tällä hetkellä.


Muistan viime kesän, kun perhetuttu VDV-upseeri, erittäin järeän kokoinen väkevä mies ilmaisi itseään illanvietossa yhdessä vaimonsa kanssa: hän lauloi pikemmin rakkaudesta kuin tuhosta. On muistettava, että tämä VDV-upseeri on ollut ihan oikeissa upseerien tehtävissä toisin kuin suomalaiset konttori-upseerit, jotka näkevät verta vain vuosittaisessa terveystarkastuksessa terveyssisaren neulan kärjessä. Nämä suomalaiset konttori-upseerit, jotka pääasiassa myös antavat enemmän vatsansa kasvaa ja kasvojensa pöhöttyä oluella ja viinaksilla kuin lihastensa vahvistua kovalla työllä, kuitenkin himoitsevat verta ja tuhoamista, kun taas tuo perhetuttu, kovissa tehtävissäkin ollut VDV-upseeri tahtoo rauhaa ja rakkautta. Vissi ero!


Erästä kasakkojen romanttista laulua voisikin muistaa yhä uudestaan sen sijaan että eksyisi suomalaisten länsimielisten konttoriupseerien verenhimoisiin tuhoamisnäkyihin, jollaiset eivät ole koskaan tuoneet sen enempää Suomelle kuin ns. Lännelle mitään hyvää: Vuonna 1945 Ts. Solodar (Цезарь Солодарь ) sanoitti ja D. Pokrass (Покрасс Д.) sävelsi laulun ”Kasakat Berliinissä” («Казаки в Берлине»).  Solodar on kertonut, että Berliinissä varhain aamulla 9.5.1945 kello yksi hän oli Berliinin eräässä kaikkien vilkkaimmassa risteyksessä: ”Yhtäkkiä siellä kuului hevosen kavioista kolinaa”: ”Näimme lähestyvän ratsuväen. Nämä olivat kasakkaratsuväen joukko”. Runoilija näki, että liikenne pysähtyi ja avoimesti hymyilevä tyttö huusi kasakoille: ”Tulkaa ratsuväki! Älkää viipykö!” . Komentaja antoi kasakoille käskyn kiirehtiä, mutta komentaja kuitenkin kääntyi ja vilkutti hyvästiksi tuolle tytölle. Itse laulu kertoo neidon rakkaudesta ja sotilaan kaukaisesta kodista.

Jokainen kuunnelkoon tämän iloisen, viisaan ja romanttisen laulun "Kasakat Berliinissä" makunsa mukaan: Freedom! Tässä on kolme musiikkivideota erilaisia mieltymyksiä tyydyttämään.






JÄLKIKIRJOITUS:

Mielestäni kaikkien yksilöiden ja erityisesti vaikutusvaltaisten vihan toivotuksille naapurivaltion tuhoamiseksi tulisi olla nollatoleranssi. Miksi tuhon puheesta on tullut suvaitumpaa kuin ystävyyden puheesta?

[1] Torsti Sirén uhkailee vastustajiaan kostolla ja ikuisella työttömyydellä Suomessa http://juhamolari.blogspot.fi/2014/05/torsti-siren-uhkailee-vastustajiaan.html

[2] Puolustusvoimien ja UM:n virkaoikeuksien hämärää käyttöä http://juhamolari.blogspot.fi/2014/10/puolustusvoimien-ja-umn-virkaoikeuksien.html

[3]

Vastoin Haminan upseerien käskyä: Pitkäaikaistyötön palasi iloisesti Suomeen http://juhamolari.blogspot.fi/2014/05/vastoin-haminan-upseerien-kaskya.html

[4] Ilta-Sanomat: Mikä pysäyttäisi Putinin. Asiantuntijat tilanteesta: ”Talvisodan asetelmat”. http://juhamolari.blogspot.fi/2014/09/ilta-sanomat-mika-pysayttaisi-putinin.html


KIRJOITTAJA on riippumaton, sitoutumaton suomalainen mies, ihan pelkästään ihminen, joka ei tahdo Suomen valtion tekevän taas niitä virheitä, joita sotiin johtanut epäonnistunut politiikka ilmensi. Suomalaisten ei pidä ajatella sen enempää Amerikan Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin kuin Venäjän Federaation intressien tyydyttämistä, vaan Suomen omaa etua tässä maailmassa ja tässä ajassa.





Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

torstai 12. helmikuuta 2015

Minskin rauhanneuvottelujen kulissien takana: Angela Merkelin asema vahvistuu eurooppalaisena johtajana

Julkisuuteen kerrottujen tarinoiden ja videoaineiston perusteella Valko-Venäjän Minskissä käydyt rauhanneuvottelut ovat toteutuneet viileissä oloissa, joissa neuvottelijat ovat käyneet uuvuttavaa ”hermojen sotaa”. USA:n avulla Ukrainan presidentiksi nostettu suklaakauppias Petro Poroshenko oli nolon, häpeilevän ja arastelevan oloinen, kun hän kätteli neuvottelujen alussa Merkelin ja  Aljaksandr Lukašenkan ohjauksessa Vladimir Putinia.



Silmiinpistävää oli Angela Merkelin myönteinen ja vahva läsnäolo rauhanvälittäjänä. Hänen persoonansa näytti kehittyneen itsenäisen Saksan aidoksi liittokansleriksi, joka itsekin tiedostaa, että hän on nyt tehtävässä, joka nostaa hänet ja Saksan valtion maailman politiikan keskeisiin johtajiin. Saksan mediassa oli jo ennätetty lausua moitteita Amerikan Yhdysvalloille alisteisesta eurooppalaisesta näennäispolitiikasta.

Niin yksittäiset saksalaiset ihmiset kuin liike-elämä ovat vaatineet Merkelille irtaantumista Washingtonin sanelemasta politiikasta, koska Washingtonin politiikan on havaittu vaurioittavan Saksan ja EU:n etua.

Merkelin toiminta Minskin rauhanneuvotteluissa merkitsee onnistuessaan Saksan aseman vahvistumista maailmanpolitiikassa ja Euroopan suvereenisuuden lisääntymistä suhteessa Amerikan Yhdysvaltoihin.

Kun Vladimir Putin kätteli Angela Merkeliä, niin ilmeisen selvästi Putin osoitti ystävyyttä, kunnioitusta ja arvostusta Saksan liittokansleria kohtaan: miehekkään nöyrästi Putin kumarsi hienosti päällään Merkelin edessä ja Merkel vastavuoroisesti ilmaisi hymyllään lämpimää vieraanvaraisuutta. Taustalla Petro Poroshenko katseli katkeran, huolestuneen ja kateellisen näköisenä, kun Putin ja Merkel tervehtivät toisiaan lämmöllä.



Kokouksen dynamiikka ja neuvottelijoiden kohtaamiset näyttivät, että Ranskan presidentti Francois Hollande oli alusta alkaen enemmän sivustakatseleva tarkkailija: Merkelin ja Putinin tervehdyksen jälkeen alkoi heti luontevasti Lukašenkan, Merkelin ja Putinin keskustelu, jota keskustelupiirissä seurasi myös Hollande, mutta Poroshenko oli keskustelupiirin ulkopuolella. Kuvassa näkyy vain hänen päänsä vähän kauempana Hollanden selän takaa.


Putinin ja Poroshenkon kättelytilanteessa, Putin katsoo Poroshenkon silmiin ja hymyilee, Merkel katsoo miesten käsiin hymyillen, Lukashenko hymyilee Putinin takana, mutta Poroshenko on vaivautunut. Hän tietää kättelevänsä miestä, joka tietää hänen tekonsa ja toimensa. Poroshenko on niin kuin pahanteosta kiinni jäänyt kiusaantunut poikanen, joka joutuu esille kasvojen eteen.


Minskin rauhanneuvottelujen kulisseja leimasi kahden osapuolen puuttuminen. Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ei ollut saapunut Minskiin, jossa hänen näkemyksiään edustaa Petro Poroshenko. Omassa maassaan Obama on menettänyt kovasti suosiotaan. Myös kansainvälisesti Amerikan Yhdysvaltain asema on heikentynyt kaikista sanktiorintamista huolimatta. Tässä yksittäisessä neuvottelussa jää nähtäväksi, missä määrin Poroshenko voi toimia täysivaltaisena neuvottelijana Amerikan Yhdysvaltojen puolesta.

Viikko viikolta Poroshenko näyttää lisänneen osallisuuttaan Ukrainan armeijan päätöksentekoihin, mutta samanaikaisesti Amerikan Yhdysvallat on koventanut puhettaan aseellisen lisääntyvän tuen tarpeesta Poroshenkolle. Epätietoisuus siitä, missä määrin Poroshenko on ylipäätään valmis ottamaan vastuun tässä yksittäisessä neuvottelussa ja myöhemmin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Ukrainan lipun alla tehdyistä kansanmurhista ja siviilejä vastaan tehdyistä hirmuteoista, häiritsee neuvottelujen tuloksellisuutta.

Ovatko Poroshenkon käskettävissä ne ulkomaiset palkkasoturit, jotka saattavat palvella ukrainalaisia natsi-pataljoonia ja surmaavat säälimättömästi ihmisiä kirkon penkkeihin, sairaaloihin, kouluihin, vanhainkoteihin ja busseihin?

Barach Obaman sivuuttaminen eurooppalaisen taistelun rauhanneuvotteluista ilmentää Saksan liittokansleri Angela Merkelin ansiokasta ja taidokasta toimintaa työntää Valkoinen talo ja USA yhä kauemmaksi ja yhä vähäisemmäksi maailmanpolitiikan näyttömältä: kyse on nimenomaisesti Barach Obaman ja hänen politiikkansa syrjäyttämisestä, minkä tyhjiön Angela Merkel ansiokkaasti ja menestyksellisesti vaikuttaisi täyttävän uskottavana rauhanneuvottelijana. Poroshenko saa vastuun Ukrainan tapahtumista, kun Obama on poissa. Niin järjestelmän pitäisi kuuluakin. Barach Obama ja Valkoinen talo on itse asiassa ajanut itsensä ulos yhä kireämpien ja entistä sotaisempien lausuntojen tähden.

Novorussian alueen johtaja(t) puuttuivat rauhanneuvotteluista, mikä heikentää tulokseen pääsemistä ja tulosten toteutumista. Petro Poroshenkon ja Amerikan Yhdysvaltojen informaatiosodan mukaista retoriikkaa on ollut leimata Novorussian alueen johtajat ”terroristeiksi”, joiden kanssa ei neuvotella, vaan jotka tapetaan niin kuin näiden ”terroristien” tukijat. Tuollainen lähtökohta on nyt rauhanneuvottelujen onnistumisen esteenä, kun sodan osapuoli on sivuutettu kokonaan neuvottelupöydästä. Neuvottelut voidaan saada tulokseen ja johtajat kättelevät toisiaan, mutta miten neuvottelun päätöslauselman implementointi toteutuu? Tuleeko tästä haasteesta vain tekosyy uusille uhkauksille Venäjää vastaan? Onko koko neuvottelurakenteeseen jo valmiiksi upotettu paha juoni tekosyyn perustelemiseksi omalle eurooppalaiselle yleisölle?

Toisaalla maltillisempi tulkinta on myös mahdollinen, koska eurooppalainen retoriikka kutsuu Novorussian alueen johtajia sekä heidän kannattajiaan – alueen väestöä – ”separatisteiksi”, mikä tarjoaa jo huomattavasti paremmat rakennusainekset sopimiselle kuin kutsua heitä ”terroristeiksi”.

Tällä hetkellä Minskin neuvotteluja käydään valitettavasti Ukrainan ja Amerikan Yhdysvaltojen toivomassa kokoonpanossa, mutta itse neuvottelut vaikuttavat tappiolta Amerikan Yhdysvalloille: neuvottelut vahvistavat Angela Merkelin roolia. Tämä tulikin näkyviin monista neuvottelukuvista, joissa näkyi voimistunut, hymyilevä, vapautunut Merkel.

Minskin rauhanneuvottelut voivat onnistuessaan vahvistaa Euroopan Unionin itsenäisyyttä suhteessa Amerikan Yhdysvaltoihin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin henkilökohtaisen panoksen ansiosta Saksan merkittävyyttä kansainvälisessä politiikassa yhtenä tasavertaisena suurvaltana Venäjän, Kiinan ja Amerikan Yhdysvaltojen rinnalla.

Jälkikirjoitus:

Olen reilun viikon verran poissa blogini maailmasta, koska olen tämän ajan Venäjällä.


KIRJOITTAJA on riippumaton, sitoutumaton suomalainen työtön mies, joka ei tahdo Suomen valtion tekevän taas niitä virheitä, joita sotiin johtanut epäonnistunut politiikka ilmensi. Suomalaisten ei pidä ajatella sen enempää Amerikan Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin kuin Venäjän Federaation intressien tyydyttämistä, vaan Suomen omaa etua tässä maailmassa ja tässä ajassa.


Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

Ps. Facebook-sivuani en enää päivitä

maanantai 9. helmikuuta 2015

Ukrainalaiset tukevat Novorussiaa ja vastustavat Ukrainan armeijaa Mariupolissa. Miksi tätä ei kerrota suomalaisessa ja läntisessä mediassa?

Helmikuun 1. päivä 2014 ukrainalainen Oles A. Buzina antoi Novorosia-sivustolle asiallisen ja tarpeellisen haastattelun: http://novorosia.ru/archives/3720 ”Minä kirjoitan totuuden”.

Tammikuussa 2014 Oles Buzina nimitettiin "Сегодня" –sanomalehden päätoimittajaksi. Hän kirjoittaa tällä " Сегодня" –kanavalla, että Krim onnellisesti irrottautui Ukrainasta. Tällä hetkellä Krimillä ihmiset onnellisena ripustavat Putinin muotokuvia kotiensa seinille. Se on tosiasia, joka vaatii selitystä. Ja Oles Buzina vastaa, että vuonna 1954 Krimillä ei kysytty, että tahtovatko he olla Ukrainan Neuvostotasavallassa. Nyt krimiläiset toteuttivat unelmansa ja palasivat Venäjälle – kotiinsa. He ovat tyytyväisiä, mutta Poroshenko lupaa pommittaa Sevastopolia ja Simferopolia niin kuin Donetskia ja Luganskia. Tämä on rikos omaa kansaa vastaan – kansanmurha.




29.1.2015 antamassaan haastattelussa «Литературная газета» -julkaisussa Oles Buzina kertoo, että hänellä on vain Ukrainan passi. Hän on aina tiennyt, että Ukrainassa on kaksi kieltä ja siellä on sekä ukrainalaisia että venäläisiä. ”Minä rakastan Kiovaa, Moskovaa, Pietaria ja Odessaa, ja lisäksi Sevastopolia. Kahvin juonti Sevastopolin rannalla antaa minulle enemmän onnea kuin Pariisissa”. 

Oles Buzinan mukaan Maidanin poliitikot olivat hyvin tietoisia Krimin ihmisten mielialasta sekä siitä, että Krimillä Ukrainan armeija koostui pääasiassa paikallisista asukkaista. Niin he ymmärsivät, etteivät voi tehdä todellisuudessa mitään Krimin kansan tahtoa vastaan. Novorussia on Katariina Suuren hanke, Oles Buzina huomauttaa. Maantieteen oppikirjat ennen vallankumousta määrittelivät Novorussian alueen. Oles Buzina tähdentää, että modernien poliitikkojen pitäisi tietää myös historialliset juuret. ”Minun mielestäni tulevaisuudessa Ukraina voisi olla liittovaltio, ja hyvä, jos se tapahtuu rauhanomaisesti, mutta se on minun mielipiteeni ja vain yksi mahdollinen ratkaisu”.

Ukrainan äärinationalistinen televisiokanava ”24” julisti 13.1.2015, että kyseinen journalisti Oles Buzina on ”pahamaineisten anti-ukrainalaisten julkaisujen toimittaja” ja nyt nimetty Rinat Ahmetovin (Рина́т Леони́дович Ахме́тов) omistaman "Сегодня" –sanomalehden päätoimittajaksi. Ukrainan uutiskanava ”24” määrittelee, että Oles Buzina tunnetusti ”lietsoo etnistä vihaa”.

Rinat Ahmetov on ukrainalainen miljardööri teollisuusmies, Ukrainan rikkain mies joka on myös Ukrainan suurin tuloverojen maksaja, Bloombergin arvion mukaan jopa 26. rikkain ihminen koko maailmassa. Rinat Ahmetov on suorittanut markkinoinnin tutkinnon Donetskin valtiollisessa yliopistossa taloustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2001. Vuoden 2004 vaaleissa Rinat Ahmetov oli Viktor Janukovitshin tukija. Erikoisena detaljina mainittakoon, että tämä Rinat Ahmetov omistaa Donetskin alueen jalkapalloseuran ФК «Шахтёр», joka on voittanut kahdeksan kertaa Ukrainan mestaruuden ja lukuisia kertoja Ukrainan Cupin sekä jopa UEFA Cupin. Vuonna 2009 Rinat Ahmetov avasi Donetskiin 50 000 katsojaa varten jalkapallostadionin ”Donbassin areenan”. Olen kesällä 2014 sattumalta tavannut, jutellut ja jopa pelannut yhdessä poikani kanssa useampana päivänä Venäjällä Smolenskin alueen eräässä kaupungissa jalkapalloa erään ukrainalaisen ex-ammattijalkapalloilijan kanssa, joka oli pelannut ammattilaisena tässä edellä mainitussa menestyneessä seurassa ja oli nyt paennut pommituksia Smolenskin alueelle venäläisen vaimonsa kanssa.

Avtomaidan-ryhmittymä on helmikuussa 2015 ottanut hyökkäysten kohteeksi Rinat Ahmetovin ja pitänyt leiriä hänen kotinsa tuntumassa Kiovassa syyttäen häntä militanttien tukemisesta. Aktivistit vetivät piikkilangat Ahmetovin kodin ympärille sekä laittoivat portteihin julisteet, joiden mukaan ”Ahmetov on terrorismin pääsponsori”.

Ukrainan äärinationalistisella uutiskanavalla ”24” kerrottiin 7. helmikuuta 2015, että Ahmetovin kannattajat valmistelevat 8. helmikuuta 2015 oikeudellisen kanteen nostamista Mariupolissa, jotta Ukrainan armeija tulisi vetäytyä kaupungista. Erityisesti Mariupolin aktivisti Miroslav Danilenko (Мирослав Даниленко) ilmoitti järjestävänsä mielenosoituksen Mariupolissa Ukrainan armeijan toimia vastaan 8.2.2015. Mariupolin keskusaukiolle kokoontui noin 500 ihmistä mielenosoitukseen Ukrainan armeijaa vastaan.

Ukrainan armeijan kriisiä ei lisää vain Mariupolin asukkaiden vastustus armeijan läsnäoloa vastaan, vaan myös Ukrainan armeijan sisäiset syytökset, paranoidinen epäluulo armeijan sisällä. 7. helmikuuta 2015 Ukrainan tiedustelupalvelu pidätti Ukrainan pääesikunnasta everstiluutnantin, jonka väitettiin olevan petturi.  

Ukrainan uuden poliittisen juntan nimittämä valtakunnansyyttäjä kuulusteli 7. helmikuuta 2015 Rinat Ahmetovia jo toistamiseen Maidan tapahtumien johdosta sekä itäisen Ukrainan terroristien rahoituksesta.

Ukrainalaiset vaativat 5.2.2015 Poroshenkolta, että tämä vetäisi pois
Ukrainan sotajoukot.


Ärtymystä Rinat Ahmetovia vastaan on herättänyt sekin, että hänen tehtaansa työntekijät kirjoittivat 5. helmikuuta 2015 avoimen kirjeen Ukrainan presidentti Petro Poroshenkolle ja vaativat tätä vetämään pois Ukrainan joukot myös Yasinovataya-Avdeevkasta. Kirjeessä työläiset moittivat, että Ukrainan armeijan Pataljoona Aydar ja 25. prikaati ”suojelee muka kaupungin asukkaita, mutta piiloutuu heidän tehtaisiin ja taloihin, joissa asuu siviilejä”.

Tutustuin tuon mielenkiintoisen ukrainalaisen toimittajan nimeen ihan sattumalta hänen kotisivujensa kautta, venäjänkielisten buzina-web-foorumin tähden, jonne muuan nimimerkki  Жигяйвис (muistuttaa latvialaista tai liettualaista nimeä) kirjoitti kuukausi sitten törkeyksiä muutamia suomalaisia ihmisiä vastaan. Tuolla kertaa minun nimeni oli enemmän vihan ja mainintojen kohteena kuin muiden suomalaisten nimet, jotka lueteltiin siinä ohessa. Mainittu mahdollisesti latvialainen tai liettualainen nimi tai nimimerkki intoutui likaiseen touhuun Ukrainaan liittyvän foorum-keskustelun johdosta. Hänen mainitsemista suomalaisista ei kuitenkaan kukaan mitenkään osallistunut kyseiseen keskusteluun. Hän vain päätti mustamaalata ihan ulkopuolisia tuolla ulkomaiselle kanavalla, jota pitää yllä ukrainalainen julkisuuden henkilö ja poliittinen vaikuttaja! Niin salanimi- nimimerkki sai esittää valheellisen väitteensä, että Suomessa toimisi ”pahamaineiset” ”Venäjän ystävät” Bäckman, Molari, Krohn, Tammi. Näiden toiminta olisi FSB:n järjestämää.  Voin vain todeta, että kyllä joidenkin viha täytyy olla kyltymätön, kun näiden pitää lähteä seikkailemaan ukrainalaiselle venäjänkieliselle foorumille ja ukrainalaisen julkisuuden henkilön sivustolle panettelemaan ja valehtelemaan meitä vastaan!

Buzina-foorumia pitää tämä edellä kerrottu ukrainalainen toimittaja Oles A. Buzina, joka on syntynyt 1969 Kiovassa. Hän on myös tunnettu toimittaja ja TV-juontaja, myös poliittisissa vaaleissa hyvin menestynyt henkilö. Hänen isänsä on neuvostoliittolainen KGB-everstiluutnantti. Itse Oles tukee Ukrainan kaksikielisyyttä eikä hän ole koskaan kannattanut maan ”oranssivallankumousta”. Toukokuussa 2009 Oles Buzina vaati uusnatsijärjestöjen ja natsien propagandan kieltävää lakipakettia. Hän tukee perinteistä avioliittoa. 



KIRJOITTAJA on riippumaton, sitoutumaton suomalainen mies, joka ei tahdo Suomen valtion tekevän taas niitä virheitä, joita sotiin johtanut epäonnistunut politiikka ilmensi. Suomalaisten ei pidä ajatella sen enempää Amerikan Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin kuin Venäjän Federaation intressien tyydyttämistä, vaan Suomen omaa etua tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha

USA-vetoinen ilmavoimien harjoitus on kaksinkertainen imago-tappio Suomelle

Entinen Yleisradion toimittaja, Suomen eduskunnan jäsen ja Euroopan Parlamentin jäsen Esko Seppänen kirjoittaa 6.2.2015 erityisen nasevasti ”vaikeanlaatuisesta Nato-oireyhtymästä, johon kuuluu transatlanttiseen tunne-elämään liittyvä kiimailmiö ja jonka tunnusmerkkejä on toimittajilta yleisesti vaadittavaa uskottavuutta murentava Venäjä, Venäjä, Venäjä –fobia”: ” Samaan oireyhtymään kuuluvasta vaivasta kärsivät myös monet poliitikot, näkyvimmin heistä pääministeri Alexander Stubb ja sotaministeri Carl Haglund, Nato-haukkoja kumpainenkin. Vielä keskeneräisen etätutkimukseni kohteena on se, onko myös puolustusvoimain komentajalla Jyrki Lindbergillä sama vaiva. Hänen edeltäjistään se oli ainakin Juhani Kaskealalla, kun taas Gustav Hägglundilla ei liene ainakaan geeneissä ollut tämä ominaisuus.”[5]

Lännen sotakoneisto ei ole oikeasti kaunis tahdossaan ja teoissaan.
Fantasiat pettävät:
 in reality, West is not gentle and beautiful, but ugly West is addicted to war and to bloodshed.

Esko Seppänen viittaa Helsingin Sanomiin 21.1.2015, jossa Kari Huhta kirjoitti Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) suljetusta kokouksesta. Sieltä Suomen politiikan huipulta joku/jotkut transatlanttiset Nato-haukat halusivat julkisuuteen tiedon siitä, että presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja ”puuttuivat hankkeeseen” ilmavoimien yhteisharjoituksesta yhdysvaltalaisen lentolaivueen kanssa Viron Ämärin tukikohdassa maalis-huhtikuussa.

USA-vetoiseen harjoitukseen osallistumista kannattivat ”HS:n tietojen mukaan pääministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Carl Haglund (r)”.[5] Seppänen kiinnittää aiheellisti huomiota siihenkin, että HS:n jutussa ”sankarillisesti uutta Yhdysvallat-yhteistyötä puolustivat Stubb ja Haglund. - - - He ovat potentiaalisia vuotajia ja puhuivat ’kutsusta’, jota ei ollut”.

Seppänen tekee terävästi myös johtopäätökset: ”Kari Huhta antoi kirjoituksensa lopussa ymmärtää, että Yhdysvallat pahoittaa mielensä ja pahempia seurauksia välttääksemme mukaan on mentävä. - - - Hinta Stubbin ja Haglundin kantaa palvelevan vuodon julkistamisesta tuli maksuun koko Suomelle, kun ulkopoliittiselta johdolta yritettiin tuhota vaihtoehdot: ottivatpa sotilaallisesta liittoutumattomuudestamme vastaavat poliittiset johtajat kutsuun, jota ei ollut, ja harjoitukseen, jonka luonteesta ei ollut tietoa, minkä kannan tahansa, aina piti pyllistää joko USA:lle tai Venäjälle. Huhdan kautta yritettiin vuodon lähteiden intressin mukaan vaikuttaa siihen, että pyllistettäisiin Venäjälle. - - - Minä kysyn, kuka oli se vuotaja utvan kokouksen asioista, joka halusi horjuttaa väärillä tiedoilla Suomen kansainvälistä asemaa? Jos se selvitetään julkisesti, horjuu jonkun/joidenkin sisäpoliittinen asema. mutta horjuu se vaaleissa muutenkin.”[5]

RT-kanava julkaisi 21.1.2015 [3] arvion kyseisestä USA:n ilmasotaharjoituksesta, jota RT kanava kutsuu ”Naton” sotaharjoitukseksi. Venäläisellä blogi-sosiaalisessa verkostossa Max Parkissa 2.2.2015 (Макспарк )[4], jossa on jäseniä yli 3 miljoonaa, liitytään RT-kanavan juttuun, jossa viitataan Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin, Suomen ulkoministeriön johtavan tutkijan professori Stefan Forssin lausuntoon Mari Gestrin-Hagnerin artikkelissa 20.1.2015 Huvudstadbladetissa ”Försvarsexpert: Flygövning fredstida spel för gallerierna”.[1]

Huvudstadbladetin jutussa korostetaan, että Yhdysvaltain sotilaskoneiden Viron Ämärin harjoitusten ”sisältö on vielä auki, mutta ne on nähtävä rauhanajan ilmaukseksi poliittiselle solidaarisuudelle Yhdysvaltain puolelta” (vars innehåll alltjämt är odefinierat, ska närmast ses som en fredstida politisk solidaritetsyttring från amerikanskt Hall). Forssin mukaan kuitenkin Baltian maiden taistelusuunnitelmat voitaisiin hyvin helposti tositilanteessa tyrmätä Venäjän täsmäaseilla tai pitkänkantaman tykistöllä. Lisäksi venäläisillä on erittäin voimakas Pietarin ja Kaliningradin alueen ilmapuolustusjärjestelmä, mikä tekisi lentotoiminnan alueella erittäin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Sotaharjoitus ”tarjoaa mukavasti valokuvattavaksi lentoja, mutta todellinen tilanne voisi romahtaa kuin korttitalo”.

Huvudstadbladetissa julkaistu haastattelu levisi nopeasti saksalaisiin lehtiin. Deutsche Wirtschafts Nachrichten julkaisi 21.1.2015 arvion: ”Schwedischer Militär-Experte: US-Air Force im Baltikum gegen Russland chancenlos” (Ruotsalainen sotilasasiantuntija: Yhdysvaltain ilmavoimat Baltiassa ovat Venäjää vastaan ilman mahdollisuuksia”. Deutsche Wirtschafts Nachrichten kertoo, että ”ruotsalainen sotilasasiantuntija varoittaa Baltiaa yliarvioimasta Natoa: amerikkalaiset eivät voi saavuttaa ilmavoimissa ylivoimaa, jos se joutuu todella sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa. Naton suunnitellut sotaharjoitukset ovat viesti solidaarisuudesta rauhan aikana, ei muuta”.[2] Toisin kuin pääotsikossa ja johdannossa, niin itse jutussa saksalainen lehti kertoo oikein, että analyytikko on suomalainen Stefan Forss, joka antoi haastattelun ruotsinkieliseen päivälehteen Suomessa.

Saksalaislehden lukuisissa kommenteissa tyrmätään hyvin rajusti Amerikan Yhdysvaltojen intressit ylipäätään Euroopassa ja Baltiassa. Muuan henkilö viittaa USA:n kateuteen ja mustasukkaisuuteen, koska Snowden on venäläisten suojissa, Ukrainan vallankaappaus ei tuottanut toivottua tulosta ja Nato kadotti geostrategisesti tärkeän Krimin, Putin on menestynyt taloudellisesti toisin kuin Jeltsin jonka aikana maa oli pilalla. Kaiken lisäksi Venäjällä on hyvät suhteet moniin Euroopan maihin. Toinen kommentaattori valittelee, että tässä maailmassa on liian vähän niitä, jotka kuuntelevat kriittisiä ääniä: amerikkalainen kuvittelee olevansa ainakin jumalatar, jos ei jopa Jumala. Ja eräs kommentaattori muistuttaa Yhdysvaltain hallituksen ylimielisydestä, joka johtaa sitä kohtalokkaisiin virhearvioihin ja jopa sotaan Venäjää vastaan. ”He unohtavat, että tässä sodassa Venäjä voi lähettää sodan suoraan Yhdysvaltoihin pitkän kantaman pommikoneilla: jos näin tapahtuu, niin Yhdysvaltain väestö romahtaa henkisesti”.

Niin kuin Saksassa ja Venäjällä on tulkittu oikein suomalaisen sotaprofessorin analyysiä, niin USA:n ilmasotaharjoitus Baltiassa on valokuvaajia varten ”solidaarisuuden ilmaus” USA:n rintaman puolesta. Stubbin ja Haglundin menettely vetää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti sellaiseen kuumenevien rintamien vastakkainasetteluun, joka ei vastaa Suomen kansan tahtoa. Valitettavasti presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja vain vikisevät ikään kuin olisivat vain tahdottoman, isännälle alistuvan neitseen kaasoja, kun NATO- ja USA- agentit ryöstävät ja vievät morsianta outojen halujensa mukaan. Valitettavasti Suomi-neidon kaasot eivät hoida kunniatehtäväänsä.


«Фантом»(Harhakuva, aave; nimi viittaa USA:n ilmavoimien hävittäjään F-4 Phantom III) on neuvostoliittolainen laulu Vietnamin sodan uhrien puolesta. Laulun sanoittaja ja säveltäjä ovat tuntemattomat, mutta laulu oli olemassa jo 1970-luvulla. Bändi «Чиж & Co» julkaisi tässä musiikkivideossa esitetyn laulun vuonna1996 albumilla Эрогенная зона (”Erogeeninen alue”), mutta jo tätäkin aiemmin laulu oli ilmestynyt, kuten vuonna 1980 omskilaisen taisteilijan Egor Letovin (Игорь Фёдорович Летов) albumilla  ”Let It Be” ja vuonna 1993 samaralaisen ryhmän Вишневый Сад (Hedelmätarha) albumilla. ”Hedelmätarha” on volgogradilaisen Andrei Kozlovin vuonna 1989 perustama bändi, jonka solisti Tatiana Sheremeteva on kunnioitettu venäläinen artisti, joka on voittanut kansallisia kilpailuja. Hän aloitti taiteellisen uransa monissa alueellisissa Filharmoniassa. Romanssien ohessa bändin ohjelmistoon kuuluu myös isänmaallisia teemoja. «Чиж & Co» on venäläinen rock-bändi, jonka kitaristi, laulaja ja lauluntekijä Sergei Chigrakov (Сергей «Чиж» Чиграков ; lempinimeltään Чиж, vihervarpunen ) perusti 1990-luvun alussa. «Фантом»(Harhakuva, aave) kertoo USA:n ilmavoimien hävittäjäkoneesta F-4 Phantom II ja siitä, miten lentäjä käy Thaiman alueelta Pohjois-Vietnamien alueella.



Samanaikaisesti kun Suomen presidentti Sauli Niinistö ilmoitti kaiken ennakkokohun jälkeen Suomen osallistumisesta USA-vetoiseen ilmasotaharjoitukseen, itsenäiseksi julistautuneen Kiovan patriarkaatin johtaja FilaretDenisenko julisti Washingtonissa kunniakseen luovuttaa Yhdysvaltain republikaanien senaattori John McCainille Pyhän ruhtinaan Vladimir I:n ritarikunnan kunniamerkki. Kiovan patriarkaatin johtaja luovutti McCainille mitalin Washingtonissa ”aktiivisesta tuesta Ukrainan tapahtumille Euromaidanilla ja Venäjän miehitystä vastaan Krimillä ja Donbasissa”, kuten ns. Kiovan patriarkaatin lehdistöpalvelu ilmoitti. ”Patriarkka muistutti senaattori McCainille Yhdysvaltojen tarpeesta auttaa Ukrainaa puolustuksessa”. Filaret Denisenko saapui Yhdysvaltain pääkaupunkiin osallistumaan aamiaisrukoukselle, jonka presidentti Barack Obama järjestää. Samanlaisella aamurukouksella on myös Suomen Timo Soini vieraillut. John McCain on tunnettu Venäjän vastaisista asenteistaan. Hän on kannattanut entistä kovempia pakotteita Venäjää vastaan sekä sotilaallista apua Ukrainaan. Maaliskuussa 2014 Venäjän ulkoministeriö teki luettelon Yhdysvaltojen yhdeksästä virkamiehestä, joilta Venäjä sulki maahantulon.


[1] Mari Gestrin-Hagner 20.1.2015. Huvudstadbladet. ”Försvarsexpert: Flygövning fredstida spel för gallerierna”.http://hbl.fi/nyheter/2015-01-20/709416/forsvarsexpert-flygovning-fredstida-spel-gallerierna

[2] Deutsche Wirtschafts Nachrichten 21.1.2015. Schwedischer Militär-Experte: US-Air Force im Baltikum gegen Russland chancenlos.  http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2015/01/21/schwedischer-militaer-experte-us-airforce-im-baltikum-chancenlos/  

[3] Финский эксперт: В случае войны асы НАТО станут лёгкой добычей русских. http://russian.rt.com/article/70030

[4] В случае войны асы НАТО станут лёгкой добычей русских пилотов http://maxpark.com/community/4765/content/3259890


[5] Esko Seppänen 6.2.2015. Mutta kuka on supervuotaja? http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186337-mutta-kuka-on-supervuotaja



KIRJOITTAJA on riippumaton, sitoutumaton suomalainen mies, joka ei tahdo Suomen valtion tekevän taas niitä virheitä, joita sotiin johtanut epäonnistunut politiikka ilmensi. Suomalaisten ei pidä ajatella sen enempää Amerikan Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin kuin Venäjän Federaation intressien tyydyttämistä, vaan Suomen omaa etua tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha